Siirry suoraan sisältöön
Tietoa

Vuoden syöpälääkäri kehottaa heti tutkimuksiin, jos oireita ilmenee

14.12.2021
Keuhkosyöpä paranee vain, jos se todetaan riittävän varhain. ”Paras tapa parantaa keuhkosyövän ennustetta olisi varhainen toteaminen”, sanoo Vuoden syöpälääkäriksi valittu Jarkko Ahvonen.

Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Nykyisellään yli puolet kaikista keuhkosyövistä todetaan levinneessä vaiheessa, jolloin tautia ei voida enää parantaa. Paras tapa selvitä keuhkosyövästä olisikin löytää se siinä vaiheessa, kun se vielä voidaan leikata.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Ahvonen kehottaa sekä kansalaisia että lääkäreitä pitämään tämän mielessä. ”Toivon, että tutkimuksia tehtäisiin herkästi ja otettaisiin keuhkokuva matalalla kynnyksellä. Jos epäillään syöpää, lähetetään potilas myös herkästi jatkotutkimuksiin.”

Keuhkosyövän oireisiin, joista tärkeimmät ovat pitkittynyt yskä ja hengenahdistus, pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota. Jos vielä ääni kähisee, tulee verta yskän mukana ja hengästyttää aiempaa kevyemmässä rasituksessa, pitäisi hälytyskellojen soida.

Ahvonen arvioi, että omaiset osaavat kiinnittää huomiota näihin oireisiin. Usein jälkikäteen selviää juuri näin tapahtuneen. Omaiset ovat havainneet jonkinlaisen muutoksen keuhkosyöpää sairastaneen tilassa, vaikkeivat ole välttämättä osanneet passittaa tätä heti tutkimuksiin.

Valinta yllätti

”Löi ällikällä, tuli puun takaa”, kuvailee Jarkko Ahvonen valintaansa vuoden syöpälääkäriksi. Toki hän oli nähnyt ilmoituksia, joissa haettiin ehdokkaita vuoden syöpälääkäriksi, muttei hänelle tullut mieleenkään, että kunnia kohdistuisi häneen itseensä.

Vuoden syöpälääkäri -perusteluissa työkaverit kuvasivat Jarkkoa muun muassa sanoilla ystävällinen, avulias, reilu, helposti lähestyttävä, älykäs, huumorintajuinen ja kyvykäs. Heidän mielestään ”Jarkko on usein se, jolta ensimmäisenä kysytään neuvoja. Hyvän vastauksen saa aina, eikä Jarkolla ole koskaan niin kiire, ettei ehtisi auttamaan.”

Jarkko Ahvonen toimii Taysissa myös koulutusvastuulääkärinä. Siksi erikoistuvat lääkärit olivatkin vuoden syöpälääkäri -hakemuksen allekirjoittajina. He ovat niitä ainoita lääkäreitä, joilla on etuoikeus liikkua kollegoidensa huoneesta toiseen ja nähdä, miten vakituiset lääkärit potilaansa kohtaavat ja vastaanottonsa hoitavat.

”En varsinaisesti kouluta erikoistuvia lääkäreitä. Koordinoin toimintaa ja tehtäväni on kehittää erikoislääkäreitten koulutusta meidän klinikassamme. Meillä on nyt kaksi kertaa enemmän erikoistuvia lääkäreitä kuin minun aikanani.”

Syöpälääkäreitä tarvitaan aina vain enemmän, kun itse tautikin lisääntyy ihmisten eläessä yhä pidempään. Taysin tavoite on, että syöpälääkäreiksi saadaan riittävästi erikoislääkäreitä.

”Syöpätauteja erikoisalakseen miettiviä lääkäreitä aloittaa meillä koko ajan. Lääkäreiden perusopetuksessa syöpätauteja käsitellään aika lyhyesti ja pinnallisesti. Onneksi iso osa jää meille erikoistumaan”, hän arvioi.

Syöpäinnostus iski jo opiskeluaikana

Jarkko Ahvonen kiinnostui syöpätaudeista lääkiksen syöpätautien kliinisellä kahden viikon kurssilla. Erikoisala tuntui heti mielenkiintoiselta ja kiehtovalta.

”Kipinä tuli siitä, kun opiskeluaikana käytiin läpi erikoisaloja. Syöpätaudeissa oltiin vakavasti sairaiden potilaiden kanssa tekemisissä. Se oli kiinnostavaa. Syöpätaudit on myös erittäin nopeasti kehittyvä ala, johon tulee koko ajan uusia hoitoja. Lisäksi oli kiinnostavaa olla syöpälääkkeiden ja sädehoidon kanssa tekemisissä”, hän kertoo.

Sattumalla oli sormensa pelissä, kun Ahvosesta tuli keuhkosyöpälääkäri.  Hän suoritti lääketieteen kandiaikana syventävät opinnot keuhkosyöpäpotilaista eli törmäsi potilaisiin jo opiskeluaikana.

”Kun aloitin syöpätaudeilla, kokenut keuhkosyöpälääkäri jäi eläkkeelle ja potilaiden hoito siirtyi minulle. Sain häneltä kirjallisuutta ja perin hänen manttelinsa.”

Ahvosen 15-vuotisen uran aikana keuhkosyöpäpotilaiden ennuste on parantunut ja uusia lääkkeitä otettu käyttöön. Keuhkosyövän hoitokin on muuttunut yksilöidyksi. Melkein jokaiselle räätälöidään yksilöllinen hoito, joka perustuu sekä potilaan omiin että syövän ominaisuuksiin.

”Minusta on mukava tehdä töitä täällä Taysissa. Potilaat ovat kiitollisia ja tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Merkittävälle osalle heistä voi tarjota täsmälääkehoitoa. Käytön mahdollisuutta selvitetään aina, jos voidaan olettaa, että siitä on hyötyä potilaalle.”

Pirkanmaan alueella löydetään vuosittain noin 250 keuhkosyöpää sairastavaa henkilöä. Heistä voidaan leikata noin 15-20 prosenttia ja syöpä parantaa. Loput jäävät syöpälääkäreitten hoiviin.

”Olen kiinnostunut potilaista”

Ahvosta kiiteltiin vuoden syöpälääkäri -perusteluissa myös potilaiden kuuntelemisesta ja hyvästä huomioimisesta.

”Olen kiinnostunut, mitä potilailleni kuuluu. En halua, että vastaanotto on vain minun monologiani. Kuuntelen, mitä potilaat ja omaiset kertovat voinnistaan, mikä käsitys heillä on sairaudesta ja hoidon tavoitteesta. Monelle voi olla epäselvää, mitä hoidolla tavoitellaan.”

Osa potilaista tietää sairastavansa syöpää jo ennen kuin lääkäri kertoo diagnoosinsa. Suuri osa heistä kuulee senkin, että sairastaa parantumatonta syöpää.

”Usein aistin, että silloin potilas menee lukkoon. Seuraavilla vastaanotoilla käsittelemme lisää asioita. Klinikallamme on myös hyvin toimiva psykososiaalinen yksikkö. Jos potilaalla on haasteita sopeutua tilanteeseen, siellä häntä auttavat sairaanhoitajat ja osa-aikainen psykiatri.”

Jarkko Ahvonen varoo sanomasta sellaista asiaa, joka jäisi ainoana mieleen, vaan kertailee asioita ja tuo ilmi, miten hoito etenee. Potilaalle annetaan apua syövästä johtuvien oireiden helpottamiseen. Myös perusterveydenhuoltoon luodaan yhteys, jos syöpään kohdistuvia hoitoja ei ole tarjolla.

Tampereen yliopistollisen sairaalan potilaat voivat käyttää myös syövän hoidon verkkopoliklinikkaa, jonne voi merkitä muun muassa sen, millaisista haitoista on kärsinyt.

Haastavaa, mutta myös palkitsevaa

”Parhaita hetkiä on, kun hoidon myötä nähdään, että oireet lievittyvät, potilaan vointi paranee ja syöpään liittyvät muutokset vastaavat hoidolle. Toinen hyvä asia on se, että tykkään työkavereistani. Se edistää myös työssä jaksamista”, Jarkko Ahvonen kuvailee työnsä parhaita puolia.

”Haastavinta on, että erikoisala menee nopeasti eteenpäin. Miten pysyä kärryillä ja miten kouluttautua tarpeeksi? Korona-aikana on ollut vaikea kouluttautua, toivottavasti tämä kohenee tulevaisuudessa, sillä koulutuksen tarve on suuri.”

Nuorten potilaiden sairastuminen on hänelle vaikea paikka. Ainoa lohtu on, että nuorena sairastuminen on onneksi hyvin harvinaista. Taysin keuhkosyöpäpotilaat ovat keskimäärin 70-71-vuotiaita.

”Työni tuntuu sellaiselta, että sitä voi tehdä eläkeikään saakka. Se on haastava, mutta myös palkitseva työ. Kaikkien potilaiden oloa voidaan helpottaa, vaikka olisikin epävarmaa, voidaanko parantaa ennustetta tai miten potilaan käy. Iso osa potilaista käy hoidon jälkeenkin vastaanotolla, joten tiedän, mitä heille kuuluu.”

Syöpälääkärin toivelistalla on lääkkeiden saaminen nopeammin potilaiden käyttöön.

”Toivoin hieman ripeämmäksi prosessia, mutta emme voi siihen ruohonjuuritasolla vaikuttaa. Jos kuulen uudesta lääkkeestä esimerkiksi jossain kongressissa, niin on kiusallista, jos se ei olekaan meidän käytettävissä vielä pitkään aikaan.”

Teksti: Mirja Karlsson
Kuva: Laura Tammisto

Syöpäsäätiö jakaa vuosittain 5 000 euron suuruiset vuoden syöpälääkärin ja vuoden syöpähoitajan palkinnot.