Siirry suoraan sisältöön
Tukea

Uskon, että minulla on annettavaa

03.12.2020
Mervi Kaartoaho tuntee, että vapaaehtoistyö tuo hänen elämäänsä tarkoitusta. Hän sairastui peräsuolisyöpään keväällä 2018 55-vuotiaana. Hoidot olivat todella rankat ja hän sai hoitojen seurauksena lisäksi ulosteenkarkailuvaivan, Lars-syndrooman. Nyt Mervi on vertaistukihenkilönä Suomen suolistosyöpäyhdistys Coloresissa sekä Suomen Syöpäpotilaiden Minä, syöpä ja työ -hankkeen chatissa, Hän on myös kokemustoimija ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen Iitin paikallisosaston vetäjä. Lisäksi Mervi kirjoittaa blogeja sairastumisestaan ja toipumisestaan nimellä Ilona.

Miten päädyit vertaistukihenkilöksi?

Osallistuin mieheni kanssa suolistosyöpään sairastuneiden sopeutumisvalmennuskurssille. Siellä tutustuin vertaistoimintaan ja huomasin haluavani tukea muita samaan syöpään sairastuneita.
Hakiessani itselleni apua Suomen Syöpäpotilaiden Minä, syöpä ja työ -hankkeen kautta tutustuin työelämäkoordinaattori Marketta Liljeströmiin joka kysäisi, olisinko kiinnostunut tulemaan vertaistukihenkilöksi chattiin. Hän opasti etänä minut alkuun ja siitä se lähti.

Vapaaehtoistyö on elämäntarkoitukseni

Mitä se pitää sisällään?

Vertaisena kuljen suolistosyöpään ja Lars-syndrooman sairastuneiden rinnalla kuunnellen heitä. Olemme yhteyksissä puhelimitse, tekstiviestein, Facebookin ja Messengerin kautta tai sähköpostilla. Chattiin osallistun, jos siellä keskustellaan asioista, joista minulla on itsellä kokemusta.

Viime vuoden lopulla valmistuin kokemustoimijaksi, mutta en ole päässyt tekemään ”keikkaa” koronan takia. Kokemustoimijana kerron sairaanhoito-oppilaitoksissa, ensitietopäivillä ja muissa tilaisuuksissa oman tarinani sairastamisestani ja selviämisestäni, jotta ihmiset osaisivat ottaa huomioon syöpään sairastuneen odotukset, tunteet ja pelot.

Miten innostuit vapaaehtoistyöstä?

Minulla on huoli lasten tulevaisuudesta. Opiskellessani ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi tein asiakasharjoitteita viiden euron maksua vastaan. Saamani rahan lahjoitin Mannerheimin lastensuojeluliitolle lasten toiminnan kehittämiseen.

Kun oma syöpäkokemukseni oli todella vaikea vastoinkäymisineen, ajattelin että, koska Syöpäjärjestöt osaltaan auttoi minua selviämään, laitan hyvän kiertämään. Koen, että minulla on voimavaroja auttaa muita. Haluan myös jakaa tietoa Suomessa lähes tuntemattomasta Lars-syndroomasta ja tukea muita tähän sairastuneita hakemaan apua.

Mitä vapaaehtoistyö merkitsee sinulle?

Uskon, että minulla on annettavaa ja vapaaehtoistyö on elämäntarkoitukseni. Opin ja kiitän kaikista kokemuksista ja kohtaamisista. Saan niistä hyvän mielen.

Teksti Anu Kytölä
Kuva: Eeva Anundi

 

 Syöpäjärjestöissä toimii vapaaehtoisia mitä erilaisimmissa tehtävissä. Valitse oma tapasi auttaa ja ilmoittaudu mukaan.

Mitä enemmän Syöpäjärjestöillä on vapaaehtoisia, sitä paremmin pystymme auttamaan syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Jos sinulla on halua auttaa, tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Tarjoamme  vapaaehtoisillemme merkityksellistä tekemistä ja keinoja tukea syöpää sairastavia ja heidän läheisiään. Vapaaehtoiset tarjoavat tukea ja apua vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille.  Tavoitteenamme on, että syöpään sairastuneella on hyvä elämä syövästä huolimatta.