Tietoa Pitääkö olla huolissaan hormonikorvaushoidosta? 19.12.2019 Vaihdevuosien hormonikorvaushoito kuumottaa tunteita puolesta ja vastaan. Hoito lievittää tehokkaasti vaihdevuosioireita, mutta voi lisätä myös rinta-syöpäriskiä. Uusi tieto kertoo, että syöpäriskiä kertyy lyhyemmässä ajassa kuin mitä aiemmin on ajateltu. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, rauhoittelee Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri ja syöpätautien erikoislääkäri Leena Vehmanen HUS Syöpäkeskuksesta. Tiedelehti Lancetin äskettäin julkaisemassa laajassa 58 tutkimuksen yhteenvedossa oli mukana 570 000 naista. Sen mukaan rintasyövän riski kasvoi jo alle viiden vuoden hormonihoidon aikana. Pidempi hoito aiheutti enemmän riskiä, ja lisääntynyt riski säilyi vielä kymmenen vuotta lopettamisen jälkeen. Yhdistelmävalmisteita (estrogeeni ja progesteroni) käyttävillä naisilla riski oli suurempi kuin pelkkää estrogeenia käyttävillä naisilla. Naisille, joilta ei ole poistettu kohtua, estrogeenihoitoon liitetään keltarauhashormoni (progestiini) kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi. Eikö tämä tiedetty jo aikaisemmista tutkimuksista? ”Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että yhdistelmähoito on rintasyöpäriskin kannalta haitallisempi kuin pelkkä estrogeenihoito. Uutta on sen sijaan tieto jo lyhyen, vuodenkin mittaisen, hormonikorvaushoidon syöpäriskiä lievästi lisäävästä vaikutuksesta. Se on hyvä tiedostaa, vaikka selkeämpi riskinlisäys seuraa vasta pidemmästä hoitojaksosta.” Kaksi sadasta Pelkästään ikä lisää sairastumista syöpään. Rintasyöpäriskiä lisäävät monet muutkin naisen elämän tapahtumat, kuten varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkavat vaihdevuodet, synnytysten vähäisyys sekä korkea ensisynnytysikä. Mitä lisäriski siis tarkoittaa? ”Tässä tutkimuksessa normaalipainoisen viisikymmenvuotiaan naisen riski sairastua rintasyöpään seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana oli ilman hormonihoitoa 6,3 prosenttia. Viiden vuoden yhdistelmähoidossa riski oli 8,3 prosenttia”, Vehmanen sanoo. Tutkimustulos tarkoittaa toisin sanoen sitä, että sadasta viisikymppisenä hormonihoidon aloittavasta ja sitä viisi vuotta jatkavasta normaalipainoisesta naisesta kaksi saa rintasyövän hormonikorvaushoidon takia. Asiasta on hyvä keskustella vastaanotolla ”Erilaisia riskilukuja on joskus asiantuntijankin vaikea selittää tai potilaan ymmärtää omalla kohdallaan. Naisen on kuitenkin hyvä tietää riskit, jotta hän voi tehdä päätöksen hoidosta omien arvojensa mukaisesti.” Kaikki eivät kärsi voimakkaista kuumista aalloista ja hikoilusta. ”Tutkimuksen prosenttien perusteella olisi vaikea kieltää hoitoa naiselta, jos oireet häiritsevät yöunta ja haittaavat päivällä merkittävästi elämää tai vaikuttavat mielialaan. Käyttöaika on hyvä rajata silti mahdollisimman lyhyeksi.” Vehmasen mielestä hormonihoitojen lisäksi myös ylipainosta ja alkoholinkäytöstä pitäisi puhua, koska ne ovat jopa hormonihoitoa merkittävämpiä rintasyövän riskitekijöitä. Kiltti vai ärhäkkä tyyppi Tässäkin tutkimuksessa hormonikorvaushoito lisäsi lähinnä hormonipositiivisten rintasyöpien riskiä. Ne ovat Vehmasen mukaan parempiennusteisia kuin aggressiiviset hormoninegatiiviset taudit. ” Täällä syöpälääkärin vastaanotolla harva on katunut hormonikorvaushoitoaan, koska syöpä on niin monen tekijän summa. Hormonilääkitys on toki yksi riskitekijä muiden joukossa, mutta naiset ja gynekologit Suomessa ovat hyvin valveutuneita ja punnitsevat hoitojen hyötyjä ja haittoja yleensä hyvin tarkkaan.” Hormonikorvaushoidolla on myös terveysetuja, joihin haittoja peilataan. Se vähentää osteoporoosia ja luunmurtumia sekä vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, jos hoito aloitetaan heti vaihdevuosien alettua. Hoito voi myös vähentää suolistosyöpää terveellisten elintapojen rinnalla. Leena Vehmanen kertoo äskettäin tutustuneensa syöpäkongressissa esiteltyihin häkellyttäviin seurantatuloksiin ruokavalion merkityksestä. Naisilla, jotka saivat opastusta terveellisemmästä ruokavaliosta (vähemmän rasvaa, runsaasti kuitua, hedelmiä ja vihanneksia) ja noudattivat sitä, rintasyöpäkuolleisuus oli merkittävästi pienempi kuin vertailuryhmässä. Teksti: Vuokko Maria Nummi Kuva: Eeva Anundi Tietoa tarvitaan Päivi Laamanen, 61, aloitti hormonikorvaushoidon heti vaihdevuosien kuumien aaltojen vanavedessä. ”Aluksi kuvittelin, että hormonikierukka pitää menopaussin loitolla, mutta lääkäri oikaisi tämän uskomuksen. Onneksi, sillä hormonihoito auttoi hikoilun ja levottomuuden takia heikentyneeseen unenlaatuun. Lyhyt yöuni ei ole todellakaan ihailemisen arvoista. Työelämässä jaksaa myös, kun mielialat eivät ailahtele. Elämäni on kaikin tavoin paremman laatuista, kun voi keskittyä muuhun kuin kuumiin aaltoihin. Hoito pitää limakalvotkin kunnossa. Rintasyöpäriskistä en ole huolissani, sillä keskustelen lääkärini kanssa hoidon kestosta. Käyn myös säännöllisesti tarkastuksissa, koska äidinäitini on kuollut rintasyöpään. Luulen, että tarvitsemme enemmän tietoa hoidoista, emme niinkään pelkoa.” Marita Hyttinen, 59, ei käytä mitään hormonivalmisteita. Hän luottaa säännölliseen liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. ”Kokeilin kerran lyhyen jakson hormonikorvaushoitoa ”lääkärin määräyksestä”. Oireet eivät kai olleet niin pahoja, ja päätin kestää. Töissäkin hikoilutti tai hulmahti sydämessä, mutta annoin olla. Yksi syy olla käyttämättä hormonihoitoa oli se, että kuulin vaihdevuosien vain siirtyvän eteenpäin. Urheilu on auttanut minua. Juoksin, hiihdin ja pelasin jalkapalloa, joissa kaikissa hiki virtaa. Olin paljon ulkona jalkapallokentän laidoilla lasten harrastuksen takia. Pidin ikkunaa yöllä auki. Nykyisin avantouinti auttaa kaikkiin vaivoihin. Yritän nähdä myös itseni ulkopuolelle, etten jäisi voimistamaan pahoja oloja. Taidan olla luomu!” Julkaistu Syöpä-lehdessä: 4 2019 Digilehdessä julkaistut artikkelit: Biopankin näytteillä täsmälääkitystä syövän hoitoon > ”Yhteiskunta säästää väärissä asioissa” > Lautasmalli pätee edelleen > Yhteen hiottu hoitoketju > Kaikki jutut
