Syöpä-lehti
2022

Arvostelu : Monipuolinen kattaus ravitsemustieteestä

Ravitsemustiede, Duodecim

Ruoka-asioista kaikilla on mielipide. Duodecimin kirja käsittelee ravitsemusta tieteellisestä näkökulmasta mahdollisimman laaja-alaisesti. Kirja on suunnattu ammattilaisille. Eri aihepiirien kattavuuteen on tarvittu monipuolista osaamista. Kirjoittajia on viisikymmentä. Alan uusin tutkimus on selostettu selkeällä suomella, joka on Duodecimin ydintehtäviä. Siksi se sopii myös terveysviestijöiden käsikirjaksi. Paksu, liki järkälemäinen kirja sisältää monen kirjan ainekset vitamiineista syömishäiriöihin.

Itse katselin erityisen kiinnostuneena suolistomikrobistoa koskettavaa lukua sekä ympäristöystävällistä ruokavaliota.

Meissä on kilon verran suolistomikrobistoa

Viime vuosien yksi tieteellisen kiinnostuksen kohde on ollut suolistomikrobisto. On toki tiedetty, että ihmisen suolistossa on bakteereja sekä muita mikrobeja, kuten viruksia hiivoja ja alkueläimiä. Se, mistä ymmärrys on lisääntynyt, on mikrobiston merkitys terveydelle ja kuinka ravitsemus siihen vaikuttaa. Vatsassamme käy vuorovaikutusverkoston kuhina.

Nykytiedon valossa kuitu on yksittäisistä ravintoaineista merkittävin mikrobistoon vaikuttava tekijä.

Tietyntyyppisellä suolistomikrobistolla on yhteys ylipainoon, ja koska suolistomikrobistoa voidaan muokata ravinnon avulla, tutkimus on vilkasta.

Kasviksia ja kuituja

Syövän ehkäisystä todetaan Satu Männistön kirjoittamassa luvussa täysjyväviljan, kasviksien, hedelmien ja palkokasvien tärkeys. Kasviksien ja kuitujen merkitys toistuu monien muidenkin sairauksien ehkäisyssä.

Rasvaa, tärkkelystä ja sokeria sisältäviä pikaruokia ja muita prosessoituja elintarvikkeita tulisi rajoittaa, kun kyse on syövän ehkäisystä. Punaisen lihan kulutus tulisi olla 350-500 grammaa viikossa.

Alkoholin kulutuksessa syövän ehkäisyn kannalta raittius on paras vaihtoehto. Normaalipaino, liikunnallinen elämäntyyli ja suolan välttäminen kuuluvat myös terveelliseen elämäntapaan.

Lautasmalli pätee, paikallisuus korostuu

Suomessa lautasmalli havainnollistaa parhaiten päivittäisen hyvän ruoan koostumuksen: puolet kasviksia, esim. raasteita, salaattia tai lämpimiä kasviksia, neljännes perunalle, riisille tai pastalle ja viimeinen neljännes kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voi korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.

Planetaarinen ruokavalio taustoineen esitellään osana ruokajärjestelmän muutosta. Ruoantuotanto on suurin syy globaaliin ympäristönmuutoksen. Maatalouden hallussa on noin puolet maapallon kasvillisuuden peittämästä pinta-alasta. Tulevaisuuden ruoantuotanto on paikallista ja niin tuotettua, että se ei ylitä planeetan kestokykyä. Kestävä ruokavalio on kasvispainotteinen. Jos pitää punaisen lihan osuuden ruokavaliossa kahdessa kerrassa viikossa, ympäristökuormitusta voi vähentää kolmanneksen.

Moni terveydestä tai eettisistä asioista kiinnostunut valitsee tietyn ruokavalion osaksi elämäänsä. Kirjasta löytyvät erilaiset kasvisruokavaliot, trendiruokavaliot ja etniset ruokavaliot. Välimeren ruokavalio lienee tunnetuin.

Pohjoismaissa on korostettu terveyttä edistävää ruokavaliota, joka ottaa huomioon paikallisuuden. Pohjoismaiset suositukset ravinnosta ovat päivityksessä. Uudistetut suositukset on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2022.  Päivitystyötä voi seurata verkkosivujen kautta (https://www.helsedirektoratet.no/english/nordic-nutrition-recommendations-2022).

Värikästä ja vaihtelevaa kesän ruokahetkiin

Terveystietoinen ei harrasta päivittäistä makkaranpaistoa. Hyvä ruokavalio koostuu kasvisperäisestä ruoasta, toisin sanoen siihen kuuluu täysjyväviljavalmisteita, juureksia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja perunaa. Se sisältää myös maitovalmisteita ja kalaa, vähärasvaista lihaa ja kananmunia. Lisäksi suositeltavaan ruokavalioon kuuluvat kasvisöljyt ja niitä sisältävät levitteet.

Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen ainesosa.  Ravitsemustiede-kirjan ehkä tärkein sanoma tavalliselle lukijalle on, että hyvä ruoka on maukasta, monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Mikäpä sen mukavampi ohje kesän yhteisiin ruokahetkiin.

Satu Lipponen, strategia- ja ennakointijohtaja, Syöpäjärjestöt

 

Ravitsemustiede
Marja Mutanen, Harri Niinikoski, Ursula Schwab, Matti Uusitupa (toim.)
Kustannus Oy Duodecim
8. uudistettu painos, 2021

  1. Syöpäjärjestöjen sivuilla on yksityiskohtaista tietoa mm. ruoan valmistustavoista. https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/ravinto/ ja terveellisestä ruokavaliosta potilasaikana https://www.kaikkisyovasta.fi/elama-syovan-kanssa/syopaa-sairastavan-hyvinvointi/#syopa-ja-terveellinen-ruokavalio sekä ohjeita nuorille https://www.fressis.fi/tietopankki/ruoka/