Siirry suoraan sisältöön

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta

Lue vastauksia syöpäpotilaiden yleisimpiin kysymyksiin koronasta ja syöpähoidoista.

Syöpää sairastavan hyvinvointi

Syöpä voi heikentää sairastuneen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Riittävä uni, liikunta ja monipuolinen ruokavalio ovat hyväksi kaikissa sairauden vaiheessa. Myös henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Sairaus vaikuttaa usein minäkuvaan ja itsetuntoon. Ulkonäön mahdollinen muuttuminen ja terveyden heikkeneminen saattavat pelottaa. Oman hyvinvoinnin ja paranemisen kannalta olisi kuitenkin hyvä yrittää pitää itsestään mahdollisimman hyvää huolta.

Syöpä ja jaksaminen

Syöpä, parisuhde ja seksuaalisuus

Omasta hyvinvoinnistaan kannattaa keskustella hoitojen aikana lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa.

Keinoja mielialan kohottamiseen

  • Liiku – raitis ulkoilma auttaa kehon ja mielen kohentamisessa.
  • Pidä huolta ulkonäöstäsi.
  • Iloitse onnistumisistasi ja saavutuksistasi, palkitse itsesi.
  • Hyvä mieliala syntyy siitä, että tekee itselle mieluisia asioita.
  • Kirjoita lista mukavista asioista ja ota se esiin pahan päivän tullen.
  • Älä haikaile menneisyyteen, vaan muistele hyviä tapahtumia.
  • Elämänasenne on omasta päästä kiinni. Voit itse päättää, korostatko ja muistatko asioiden myönteisiä vai kielteisiä puolia.

Peruukki

On melko tyypillistä, että sairastunut menettää hiuksensa syöpähoitojen takia. Hiustenlähtö on monille kova paikka, sillä se on niin näkyvä merkki sairastumisesta. Kun hiukset lähtevät, voi potilas haluta peruukin.

Lue lisää peruukin hankkimisesta kuntoutussivultamme:

Syöpäpotilaan kuntoutus

Syöpä ja terveellinen ruokavalio

Syöpä vaikuttaa ruokavalioon ja ruokailutottumuksiin monin tavoin. Sairaus itsessään voi aiheuttaa laihtumista, ruokahaluttomuutta tai muita syömiseen liittyviä ongelmia. Leikkaushoito saattaa vaikuttaa nielemiseen tai ruoansulatuskanavan toimintaan. Sädehoito ja solunsalpaajahoito voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia, ruokahaluttomuutta sekä maku- ja hajuaistin muuttumista.

Lisäksi sairauteen liittyvä mielialanvaihtelu tai masennus voi vaikuttaa ruokahaluun, jolloin syöminen usein vähenee ja paino laskee. Osa syöpäpotilaista syö liian vähän, ja ravinnon puute voi heikentää paranemista ja jaksamista.

Osalle syöpäpotilaista saattaa hoidon aikana käydä päinvastoin: hormoni- tai kortisonilääkityksen aikana ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Myös liikunnan vähentyessä paino voi nousta tavallista herkemmin.

Hoitojen aikana ei laihduteta, mutta painonhallintaan voi kiinnittää huomiota säännöllisellä ateriarytmillä ja terveellisillä ruokavalinnoilla sekä lisäämällä liikuntaa voinnin mukaan.

Syöpäjärjestöjen neuvontahoitaja kertoo, millainen on syöpäpotilaan ruokavalio. Katso video:

Syöpään sairastuneen kannattaa huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä nesteen saannista. Vaikka ruokahalu on toisinaan huono, on tärkeää, että sairastunut saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita päivittäisistä aterioista.

Energiatason ylläpitämisessä auttavat viljatuotteet, vihreät kasvikset, pavut ja rautapitoiset elintarvikkeet kuten pinaatti ja kaali. Samoin se, että syö pieniä aterioita usein. Välipalaksi voi nauttia valmiita lisäravinteita, joista saa pienessä määrässä runsaasti ravintoaineita ja energiaa.

Ruokavaliosta kannattaa keskustella lääkärin, sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Syöpä ja liikunta

Moni syöpäpotilas tuntee hoitojen aikana olevansa liian väsynyt liikkumaan. Liikunta on kuitenkin turvallista ja erityisen tarpeellista myös hoitojen aikana. Liikunta auttaa sairastunutta toipumaan ja voimaan paremmin. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva potilas kestää syöpähoidot paremmin.

Liikunta vähentää tutkitusti syöpähoitojen haittoja, hoitoihin liittyvää väsymystä ja painonnousua sekä parantaa fyysistä kuntoa sekä elämänlaatua. Kuntoutuminen lähtee käyntiin sitä paremmin, mitä nopeammin sairastunut lähtee jo hoitojen aikana liikkeelle.

Liikunta kohentaa mielialaa, koska se lisää endorfiinin eritystä aivoissa. Endorfiini lievittää kipua ja lisää hyvänolon tunnetta. Liikunta parantaa myös verenkiertoa, elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa sekä aineenvaihduntaa, mikä saattaa vähentää kasvaimen kasvunopeutta ja kykyä muodostaa etäpesäkkeitä.

Syöpään sairastuneen olisi hyvä liikkua päivittäin. Jos liikunta ei ole kuulunut arkeesi aiemmin, liikkuminen kannattaa aloittaa esimerkiksi päivittäisillä kävelylenkeillä. Hyvää harjoitusta ovat myös useimmat kodin arkiaskareet tai työmatkapyöräily. Liikunnan lisääminen arkeen parantaa terveyttä ja jaksamista syöpäsairauden kanssa.

Syöpähoidot eivät ole este kestävyysliikunnalle, joita syöpään sairastuneen tulisi harrastaa 2,5 tuntia viikossa. Liikkuessa sydämen syke saa nousta. Myös lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelu on turvallista hoitojen aikana, ja sitä tulisi tehdä 2-3 kertaa viikossa.

Tärkeintä liikkuessa on kuunnella oma kehoaan. Huolehdi myös riittävästä levosta ja kehonhuollosta esimerkiksi venyttelemällä ja rentoutuksella. Kovatehoista liikuntaakin saa harrastaa, mutta keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Huonoin vaihtoehto on jäädä sohvalle hoitojen aikana.

Keskustele hoitavan lääkärisi tai fysioterapeutin kanssa voinnistasi ja siitä, kuinka voit aloittaa liikunnan tai liikkua syöpähoitojesi aikana tai niiden jälkeen. Myös Syöpäjärjestön neuvontapalveluista saat tietoa ja tukea liikuntaan liittyen sairautesi eri vaiheissa.

Syöpä ja väsymys

Moni syöpään sairastuneista tuntee voimakasta väsymystä ja uupumusta, joka ei mene ohitse normaalilla levolla. Sairastuneen voi olla vaikea muistaa asioita ja keskittyä. Useat tavalliset päivärutiinit tuntuvat ylivoimaisilta.

Uupuminen ei liity vain syöpään, vaan moniin muihinkin sairauksiin. Krooninen väsymys tai hoitoväsymys on oire, jolla on useita syitä ja siitä on syytä puhua hoitohenkilökunnan kanssa, sillä väsymysoireita voi tarvittaessa hoitaa lääkkeillä.

Sairauden ja hoitojen aikaisen väsymyksen syyt eivät ole täysin selvillä. Väsymys voi olla äkillistä tai pitkäaikaista. Akuutti, lyhytaikainen väsymys kestää vain muutaman viikon, mutta krooninen väsymys vie voimat pitkäksi aikaa ja vaikuttaa koko elimistöön.  Väsymys on voinut olla myös oireena ennen sairauden toteamista.

Taustatekijöinä uupumiseen voivat olla syöpähoidot (hoitoväsymys) tai muu lääkitys, anemia, painon lasku ja huono ruokahalu, aineenvaihdunnan muutokset, vähentynyt hormonitoiminta, unihäiriöt, liikunnan väheneminen, stressi, hengästyminen, kivut ja mahdollinen tulehdus sekä epävarmuus ja pelko. Väsymys voi olla äkillistä tai pitkäaikaista.

Syöpään sairastuneen krooninen väsymys on oire, jonka jokainen kokee yksilöllisesti. Väsymyksen hoito riippuu väsymyksen syystä.

Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos

  • väsymys muuttuu poikkeuksellisen voimakkaaksi
  • väsymys ei lievity levolla ja ulkoilulla
  • ei kykene huolehtimaan päivittäisestä ravinnonsaannista ja hygieniasta
  • väsymys on jatkuvaa

Vaikka krooniseen väsymykseen ei ole yksittäistä lääketieteellistä hoitoa, sitä voidaan aina lievittää.

Uupumusta voi helpottaa myös itse. On hyvä tunnistaa omat voimavarat.  Lyhyet päiväunet riittävät ylläpitämään energiatasoa. Levätä voi useita kertoja päivässä mutta vain lyhyesti niin, että vuorokausirytmi säilyy normaalina. Katkeamaton yöuni on tärkeää. Jos unettomuus vaivaa, siitä kannattaa puhua lääkärin kanssa.

Lähteet

Joensuu, Heikki; Jyrkkiö, Sirkku; Kellokumpu-Lehtinen, Pirkko-Liisa; Kouri, Mauri; Roberts, Peter J. & Teppo, Lyly (toim.) (2013) Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Kun mitään en jaksa, Fatigue eli hoitoväsymys. Helsinki, 2015.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Syöpäpotilaan ravitsemusopas. Helsinki, 2014.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Selviytyjän matkaopas. Helsinki, 2014.