Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Yleistä syövästä Suolistosyöpä

Suolistosyöpä

Esillä 20 viestiä, 581 - 600 (kaikkiaan 706)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #65470
    kesanto
    Participant

    Hei salamatkustaja ja muut!
    Kyllä noi seurantapelot kulkee mukana varmaan niin kauan kun noita seuranta on.hiljaista on täällä nykyään, käyn sillontällön kurkkaamassa ,itsellä seuraavat kontrollit tammikuussa.

    #65478
    Mintsu
    Participant

    Moi.
    Oon lukenu tätä palstaa pitkään ja aattelin oman tarinan kertoa lyhyesti. Mulla todettiin Joulukuussa 2017 peräsuolessa 4cm kasvain, mikä leikattiin heti Joulukuun lopussa. Sairaalassa jouduin olemaan 2 viikkoa, kun tuli pieniä ongelmia.
    Kasvaimen läheltä kolmesta imusolmukkeesta löytyi 3 etäpesäkettä ja sytostaattihoidot aloitettiin helmikuussa.
    Kesällä loppui hoidot ja avanne poistettiin 3 viikkoa sitten.
    Outoa olla ns. uuden mahan kanssa.
    Oon siis 33 vuotias ja kuulemma tosi nuori tähän syöpään..
    Myös laskimoportti on asennettu mulle. Josko senkin saisi kohta pois.
    Mutta ompahan ollut vuosi. Kaikille mielettömästi tsemppejä!

    #65480
    Salamatkustaja
    Participant

    Hei Mintsu!

    Kylläpä sinulle osui suolistosyöpä nuorena…minä olin pelokkaan ja surullisen lisäksi myös vihainen sairastuttuani ’vain’ 50-vuotiaana! En muuten ole yhtään ihastunut, kun jotkut ’vähättelevät’ huonoa tuuriani kommentoimalla, että ’ovat lukeneet joka kolmannen sairastuvan syöpään’. Niin niin, muttei sentään viisikymppisenä eikä varsinkaan 33-vuotiaana! Toivottavasti vointisi kohenee ja pääset pian palaamaan normaaliin elämään.
    Minunkin kasvaimeni oli 4cm kokoinen, mutta sigmassa ja onnekkaasti vain suolen sisäänpäin kasvaneena ja koska imusolmukkeeni olivat puhtaita, pääsin paljon vähemmällä kuin sinä. En tarvinnut mitään liitännäishoitoja, vain seurantaa.
    Muuten, minua kiinnostaisi, miten Suomessa seurataan minunlaisiani tapauksia? Olen hoidossa Espanjassa julkisella puolella, ja seurantaani kuuluu joka 6. kuukausi verikoe, vatsaultraääni ja keuhkoröntgen. Ensimmäinen kolonoskopia tehtiin 6 kk leikkauksen jälkeen, seuraavaa suunnitellaan ensi kevääksi, jolloin tulee täyteen 2,5 vuotta sairastumisestani. Onkologiani näen aina jokaisen koerypäkseni jälkeen.

    Mukavaa syysviikonloppua kaikille!

    #65581
    ronja
    Participant

    Tervehdys pitkästä aikaa.

    Kiva kun porukka jaksaa kirjoitella tänne edes silloin tällöin. Mulla siis suolistosyöpä, umpparilähtöinen adenocarsinooma todettiin päivälleen vuosi sitten. Olen alkujärkytyksestä selvinnyt. Koko vuosi mennyt hoidoista ja leikkauksista toiseen. Kuvauksia on tehty mg ja CT ja varjoaine uä ym.kymmenkunta.Verikokeita ja sytostaattihoitoja
    Syöpähoidot etenevät. Nyt sytkyjen jälkeen tulee maksaleikkaus. Sit pitäis olla tauditon. Hipec leikkaus tehtiin keväällä ja maksaleikauksen jälkeen tulee vielä avanteen sulkeminen. Sit kait taas sytkyjä olettaisin. En tiedä enkä jaksa sitä ajatella

    Rankaa on ollut ja olen ollut jaksamaton. Tautia en mieti mutta voimieni kanssa olen ihmeissäni. Fyysinen kunto on niin huono ja just kun se vähän kohoaa niin sytkyt vie sen alas. Ruokahaluni on aivan onneton. Mikän ei maistu. Ulkoilla yritän. Käytännössä jää siihen et jaksan postilaatikolle ja takasin.

    Kirjoja luen ja tapailen paljon ystäviäni. Se on piristänyt minua ihanasti. Kaveri muli hiukseni kun ne alkoivat tippumaan. Meillä oli ihana hetki silloin. En ole sen jälkeen niin makoisasti nauranut. Pidän kotona myssyjä. Hankin myös peruukin ja oon sitä käyttänyt kun meen johonkin .

    Yksinäistähän tämä sairastaminen on mutta oon aatellut että yritän elää joka päivä ja kuolen sitten vain yhtenä päivänä. Suremaan en enää ala. Huomasin että se ei vie eteenpäin. Toki se on tärkeä käydä läpi. Helpommalla kuitenkin pääsee kun valitsee aina sen valoisamman puolen asioista ja menee sillä eteenpäin. Menneisyyteen ei kannata jäädä kiinni.

    Näihin tunnelmiin meen nyt keittämään aamupuuroa jopa se maistuisi edes vähän…

    Hyvää Kiitospäivää Teille kaikille.

    #65582
    Tottahan se oli
    Participant

    Hei! Kiitos ronja kirjoituksestasi. Olen tuolta rintasyöpäpuolelta, mutta en malta olla muutamalla sanalla kommentoimatta ronjan tekstiä. Minua puhutteli kohta, jossa kuvaat että yrität elää joka päivä ja kuolet sitten vain yhtenä päivänä. Näinhän se on. Itsellä tällä hetkellä parantava hoitolinja, mutta uusimisen mahdollisuus on levinneenä milloin tahansa, jolloin kyseeseen ei tule enää parantava hoito. On niin totta, että sureminen ei vie eteenpäin. Itse saatan itkeä joku päivä tosi vuolaasti; huomaan että sekin helpottaa hetken.
    Sylin täydeltä tsemppiä ja voimia kaikille <3

    #65583
    ronja
    Participant

    Moikka ”tottahan se oli” ja muut

    Mullakin oli keväällä parantava hoitolinja. Se muuttui kevään jälkeen. Eivät ole sitä vielä uudelleen määritelleet. Mulla on pitkälle levinnyt syöpä mutta Hipec leikkauksessa kaikki kaavittiin kuulemma pois ja elimiä poistettiin. Sit löyty maksassa etäpesäke. Sovittiin leikkaus mutta yhden rtg lausunnon perusteella leikkaus peruttiin hyödyttömänä koska rtg lausunnossa oli, et mulla on mahdollisesti syöpää vatsaontelossa jotain karsinoosia ja nestettä.

    Missään kuvauksissa, joita otettiin useita mitään ei löytynyt. Sytkyjä tehostettiin ja uudet kuvaukset. Edelleenkään ei mitään ja nyt tehdään maksaleikkaus. Uusi lähete uusi leikkaus.Nyt on yhden metarin sijasta jo 2 metaria poistettavana. Henkisesti täm on ollut raskasta ja olen kyllästynyt jollain tapaa tähä. Ennen kyselin paljon ja pohdin et otan toisiakin mielipiteitä tästä tilanteestani mut nyt ajattelen todellakin toisin. Saavat lääkärit tehdä osuutensa minä yritän tehdä osuuteni. Siinäkin on tekemistä. Haaveilen Kreikan matkasta ja se antaa voimaa jaksaa. Meen heti kun saan siihen luvan. Mulla on ollut mol. puolin leikkauksen jälkeen keuhkoembolia joten aristelen lentämistä ja toisaalta nämä hoidot ovat olleet tiiviitä ja vielä tuo avanne. Se on hankala matkakumppani. Jospa loppukeväällä Kreikan matka toteutuisi. Katselen jo esitteitä ja kuuntelen Kreikkalaista musiikkia. Silloin mieli unohtaa nää sairaudet. Kipuja mulla ei onneksi ole.

    Kohtalotoverit kirjoitelkaa . Olis kiva. Voikaa hyvin

    #65586
    Tupuna
    Participant

    Minulla on todettu heinäkuussa 2018 uusiutunut ja levinnyt rintasyöpä. Kun luin kirjoituksesi Ronja, en malttanut olla kommentoimatta, vaikka en tätä syöpää sairastakkaan. Kun sairastuin, en oikeastaan tehnyt mitään muuta kuin katselin lomapaikkoja ja -lentoja. Mulla oli hirveä tarve päästä lomalle. Mutta mahdotontahan se oli, koska hoidot vasta alkoivat. Nyt olen läpikäynyt viisi hoitoa ja yksi olisi vielä jäljellä ja sitten kuvaukset. Rankkaa on ollut, kunto laskenut räjähdysmäisesti. Mutta lomahaaveesta en ole luopunut. Ehkä pääsemme helmi- tai maaliskuussa. Jos muuta en jaksa tehdä, niin sitten netissä pyörin lomia katsellen. Toivon, että pääset ja jaksat lähteä lomalle sitten aikanaan. Vointeja

    #65590
    ronja
    Participant

    Kiitos Tupuna

    Sain tänään soiton syöpälääkäriltä. Huomenna labraan ja ke sytkyt. Millään en jaksaisi. Tuo irinotekaani on ruskettanut mua. elikkä bilirupiini voi olla koholla. Saa vaan nähdä antaavatko ke hoitoja. Toi lääke tekee ripulia ja voin kertoo että on kokemus avanteen kanssa,. paasaa kuin puutarhaletkusta mutta rauhoittuu imokuurilla nopsaa.Nyt pitää juoda paljon kiennäisvettä Oon niin väsynyt ja se maksaleikkaus olisi niin sopinu aiemmin, pitää käydä ostasmassa vieläl niitä sytkyjä.
    Perhe on lujalla mun kanssa. 19.poika ei haluu nähdä kaljua eikä puhua koko asiasta No ei voi pakottaa.

    Tunteita on ja haaveita katotaan nyt kuinka pitkälle porukat jaksaa venyä. Nyt mä oon kotona ja muut matkustelee. Suon sen heille mä oon nyt raskasta seuraa. Miesystävä on uskollisesti joka päivä käynyt. Se on ollut kivaa

    Jos nyt pääsen maksametareista niin sit on vielä avanteen sulkeminen Tuleekohan sit seurantaa . Ei voi tietää

    Menen nyt yöpuulle. Väsyttää niin kovin

    #65636
    ronja
    Participant

    Moikka,

    Bilirubiini oli koholla ja siitä ” rusketus”. Nyt oli kontrollissa laskenut ja näkyy värissä. Ei ole rusketusraitoja.

    Tulee ensi vuoden alussa maksaleikkaus (sielä 2 etäpesäkettä) kun syöpää ei ole enää todettu vatsaontelossa vaikka sitä on etsitty kovasti.
    Olen sanomattoman kiitollinen tästä vaikka olen hyvin tietoinen siitä, etten ole vielä remissiossa. Runsas vuosi jo mennyt ja aina vaan on epätietoisuutta joskin parempaan suuntaan oon menossa. Saan nyt sytkyjä ja ne tekvät olon huteraksi. Tää varmaan vaikuttaa olitilaani.

    Tämä sairaus on muuttanut minua. Otan nykyisin aika rennosti tämän. En jaksa stressata ja paasata tästä kavereille ( ainakaan niin paljon). Kuolen sit vaan 1 päivä ja sillä sipuli. Elän muut päivät tai ainakin yritän. Puuhaan nyt lähisukulaisille juhlia ja vietetään hyvää aikaa. On Ihana miettiä nyt vaan ruokia mitä laittaisi. Syövälle en anna tilaa päässäni

    Hyvää 1 adventtia ja joulunodotusta teille kaikille ja voimia !

    Ronja

    #65637
    Kuoppa rinnassaa
    Participant

    Sä olet niin ihanan positiivinen Ronja <3

    Hyvää adventtia täältäkin!

    #65645
    ronja
    Participant

    Kiitos ” Kuoppa rinnassa”

    Mietin, että eihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin ajatella asiaa parhain päin. Vaikka välillä se tekee tiukkaa ja suututtaa mutta sekin kuuluu tunteiden kirjoon ja se pitää saada ja voida päästää ulos. Kiinni siihen ei kannata jäädä.

    Minkäs tälle sairastumiselle voi? Karmeetahan tää on mutta tästä mennään vaan eteenpäin (poikani sanoja lainaten).

    Makaan kissani kanssa sängyssä ja en saa nukuttua. Tuo mun katti on koko ajan seurassani ” henkisenä tukena”. Puhun sille kaikki ja saan vastaan tuijotusta ja läsnäoloa. Eläimet vaistoavat näköjään herkästi ja huolehtivat… onko muilla vastaavia kokemuksia?

    Ei muuta kuin tsemppiä kaikille juuri tähän päivään. Tehdään siitä mahdollisimman hyvä

    terv Ronja

    #65923
    Maya
    Participant

    Hei!

    Olen tänä vuonna 32 vuotta täyttävä nainen, lukeudun kaiketi Pohjois-Suomen puolella asuvaksi.

    Kovat vatsakivut ajoivat minut maaliskuussa 2018 kotikuntani päivystykseen, josta minut lähetettiin eteenpäin umpilisäketulehdus epäilynä.
    Sairaalassa vatsastani otettiin TT-kuvat, joiden mukaan umpilisäkkeeni oli puhjennut ja minut leikattiin nopeasti. Leikkauksen jälkeen ensimmäiset sanat mitkä muistan oli, että umpilisäkkeeni ei ollutkaan puhjennut.

    Olin leikkauksen jälkeen todella kipeä, mutta minut kotiutettiin jo seuraavana aamuna leikkauksesta. Laparoskopiasta oli kyse, mutta ne pienetkin leikkaushaavat tulehtuivat ja söin kymmenen päivän antibioottikuurin. Noin kuukauden kuluttua posti toi mukanaan kirjeen, kutsun kolonoskopiaan. Säikähdin. Kukaan ei ollut kertonut minulle, että tällainen olisi tulossa, ja monen puhelun jälkeen sain kuulla, että leikkauksessa oli tullut ilmi jotain, mitä lääkärit haluavat vielä tutkia tarkemmin. Pari päivää myöhemmin tuli postissa (en ymmärtänyt omakannassa käydä katsomassa) lääkärin teksti, josta ymmärsin, että kyseessä oli syövän esiaste.

    Kolonoskopia tehtiin huhtikuussa ja toukokuussa minut lekattiin uudestaan. Laparaskooppinen lisäresektio keekumin pohjaan. Patologin mukaan muutosalueita ei enää tästä löytynyt, kun taas umpilisäke oli ollut sisältään täynnä limapallukoita.

    Nyt joulukuussa olin puolivuotis kontrollissa, tt-kuvat siis otettiin vatsasta. Viikko sitten soitti lääkäri. Kuvissa näkynyt 1,8cm:n kokoinen muutosalue josta radiologi oli epäillyt, että kyseessä voisi olla musinoottinen muutos tai vaihtoehtoisesti suurentunut imusolmuke. Viimeisimmän puhelun sain nyt menneenä torstaina. Minulle on tämän hetkisen tiedon mukaan tulossa diagnostinen laparoskopia hipec-valmiudessa, tämä tehtäisiin Oulussa. Leikkauspäivänkin oli Oulu alustavasti antanut, mutta siihen odotan saavani varmistuspuhelun toivottavasti maanantaina. Katsovat tt-kuvani vielä tarkemmin ennen lopullista ajan antamista.

    Olen tällä hetkellä aika järkyttynyt ja kärsin todella pahasta epätietoisuudesta. Onneksi on luotettavia Internet-lähteitä, joista olen saanut selvitetyksi mitä tuo Hipec tarkoittaa. Lääkäri lupaili soitella jo eilen, mutta oletan, ettei kuviani ollut vielä katsottu, koska soittoa ei kuulunut. Toivon saavani puhelun maanantaina, koska pitäisi perua niin monta asiaa, jotka olisivat peruuntumassa tuon ennalta annetun leikkauspäivän mukaan. Monta unelmaa rikkoutunut parissa päivässä, mutta olen kyllä alkanut ymmärtää, että terveys on etusijalla.

    Koen olevani aika yksin asiani kanssa, mutta on toki ympärillä muutama ihminen, jotka haluavat tukea ja yksi ihminen on valmis jopa lähtemään saattamaan minut Ouluun, jotta ei tarvitsisi vieraalle paikkakunnalle ja vieraaseen sairaalaan kaukana kotoa mennä ihan yksin.

    Ajattelin tänne kirjoittaa, kun huomasin, että täällä on ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi mm. tuon hipec-toimenpiteen. Ei tässä kai auta kuin katsoa eteenpäin.

    Tsemppiä kaikille!

    #65955
    ronja
    Participant

    Hei kaikki. Aikaa on taas vierähtänyt.
    Maya, minulle tehtiin hipec operatio viime toukokuussa. Mulla on umpparista kähtöisin oleva adenokarsinooma. Operaatio on vaativa ja siitä toipuminen pitkä mutta siitä selviää. Itselläni meni 2-3 kk kun olin toipunut. Komplikaatioita ei tullut. Nyt on tehty joulukuussa maksaleikkaus. Mahassa ei ole todettu mitään syöpään viittaavaa.Ensi viikolla alkaa sytostaatit vielä 3 x. Sitten jäädään seurantaan 3 kk välein. Hoitolinjani on isolla kysymysmerkillä parantava. Uusiutumisen riski on iso.
    Olen sairastanut nyt yli vuoden ja kunto on romahtanut. En jaksaisi mitään ja tarvitsen paljon apuja. On kamala sitä pyytää kun on tottunut itse pärjäämään. Siivooja ja ruokapalvelu toimii hyvin. Siivoojat käy säännöllisesti ja ruokatarvikkeet tuodaan ovelle.
    Jaksan uskoa parempaan huomiseen vaikka sanottava on että välillä tekee tiukkaa. Tämä tauti on hirveä.

    Voimia teille kaikille !

    #65965
    Maya
    Participant

    Hei Ronja, voimia sinulle! Kiitos, kun jaksoit kirjoittaa.
    Saanko kysyä, että onko sinulla avanne? Millaisia oireita sinulle oli ennen kuin sairaus todettiin? (yritän etsiskellä näihin vastausta vielä aiemmista viesteistäsi)

    Minulle on nyt annettu leikkauspäivä. Eilen viimein soi puhelin ja sain asiaan varmistuksen. Peruste leikkaukselle oli se, että umpparin aikaisissa tt-kuvissa tosiaan näytti, että umppari puhjennut, mutta ei ollutkaan. Ja nyt tärkeä selvittää, mikä tuo outo muutosalue kuvissa on.

    Minulla on ollut aika paljon kipuja viime aikoina. Juurikin vatsan alueella. Olen aiemmin laittanut kivut kierukasta johtuvaksi, joka minulle laitettiin vuosi sitten – aika tarkalleen, mutta nyt en enää olekaan niin varma sen suhteen. Lääkäri kyseli minulta, kun toista kertaa soitti minulle kuvauksen jälkeen, että onko kipuja ollut ja rehellisesti kerroin. Leikkaavalle lääkärille en ole kivuistani vielä kertonut. Toinen oire mikä miulla on, että valtaosa käyttämistäni lääkkeistä tulee suoliston läpi sulamattomina. Hankala vaiva, mutta nyt kun on joutunut stressaamaan ja jännittämään pari viikkoa, onkin maha heittäytynyt toimimattomaksi suurelta osin. Tästäkin kerroin lääkärille ja hän sanoi, että hänen mielestään ei ole mahdotonta, jos kyseessä kasvain, että lääkkeet tulevat läpi.

    Preoperatiivinen käynti on muutaman päivän kuluttua. Aika matelee, eikä tekemistä tahdo keksiä. Missään ei jaksa käydä eikä kukaan, miesystävääni lukuunottamatta, ole ilmaissut haluaan tulla vierailulle. Asiat vain pyörivät mielessä. Ja tulevat uniin painajaisina.

    • Tätä vastausta muokkasi 2 years, 9 months sitten Maya. Syy: Lisäys tekstiin
    #65977
    ronja
    Participant

    Hei Maya ,

    Mulle tehtiin väliaikainen avanne toukokuussa 2018 hipec leikkauksessa. Suolta on poistettu metri. Avanne on vieläkin ja sen sulusta ei ole puhuttu vieläkään. Vaativa hoidettava mutta kyllä tuonkin kanssa oppii kummasti olemaan. Miesystävääni se ensin kovasti häiritsi, Nykyisin ei. Mulla toimii ohutsuoliavanne.

    Hipec huuhteluhan on sytostaatti huuhtelu vatsaonteloloon 42 asteisella sytostaatilla. Maya, jotenkin sun viestistä tulee tunne että epäilläänkö sinulla umpparin syöpää , niitä lomapallukoita. Mitä ne on?

    Mulla ei ollut ennen umparin tulehtumista mitään oireita. 3 pv enne oli tärinäarkuutta oik. puolen alavatsalla.Kaikki on tullut huomaamattomasti. Umppari puhkes ja sielä oi epäily muustakin ja koepalassa olikin sitten se adenokarsinooma.

    Nyt tilanne sellainen, että enää 2 sytostaattikuuria ja sitten kontr, 3 kk välein…sit jännitetään onko tauti uusinut.

    Maya, Hyvä että sait jo leikkausajan. Hoito ainakin Meicussa on ollut erinomaista ja parasta mahdollista. Itseltä saattaa kyllä pinna välillä mennä mutta onneksi on ymmärtäväisiä ihmisiä ympärillä. Päivää kerrallaan on mentävä.
    Ei muuta kuin tsemmppiä leikkaukseen . Laita viestiä kun jaksat.

    #65989
    Maya
    Participant

    Kiitos ronja vastauksestasi jälleen.

    Preoperatiivisella käynnillä vierähti eilen koko päivä. Kaukaa kun matkustaa niin ei mikään ihme.
    Todella väsynyt olin eilen kun kotii pääsin. Niin hirveästi tietoa, jännitys vaihtui osittain hirvitykseksi, mutta jännitys itsessään hieman laantui.

    Tapasin eilen sairaanhoitajan, kirurgin, fysioterapeutin, anestesialääkärin ja avannehoitajan.

    Tarkkaan he kyllä neuvovat, tekevät ja suunnittelevat. Olen varmasti hyvissä käsissä, kun leikkaus ensi viikolla on.

    #65990
    ronja
    Participant

    Hei,

    Maya,
    Hienoa kun asiat etenevät ja että leikkaus on jo ensi viikolla. Hyvä myös kuulla, että olet saanut hyvää tietoa ja ohjausta.

    Onko avanteesi tarkoitus olla väliaikainen vai pysyvä? Oli miten oli kyllä sen kanssa oppii olemaan kun alkuun pääsee. Alkuun on totuttelemista varsinkin kun siinä samalla pitää toipua leikkauksesta.

    Mun avanteeni pitäis olla väliaikainen. Mulla on paksusuoli- ohutsuoliavanne samassa ryppäässä ja se on kohdallani haitannut esim. pohjalevyn leikkauksessa mutta olen aina tarvittaessa päässyt avannehoitajan vastaanotolle ja saanut apua.

    Toivon kaikille ja etenkin Maya sinulle oikein paljon voimia kaikkeen mitä eteesi tulee.

    #66075
    Maya
    Participant

    Ronja, tuo avanne ei ole vielä yhtään varmaa. Tai lääkäri sanoi, että se on hyvin epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Avannehoitaja taas oli vähän sillä kannalla, että avanne tulee. Noh, sen näkee kun herää, että kuinka kävi.

    Kiitos ronja toivotuksista, voimia tarvitaan.

    #66282
    ronja
    Participant

    Hei,

    Kuinka voit Maya ? Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin ja leikkaus on ohi. Olen sinua paljon ajatellut.
    Kirjoittele kun jaksat

    Itselläni on ollut vaikea jakso. Lämpöilyä, väsymystä ja takkuamista tuon avanteen kanssa. Liimaukset eivät tahdo pysyä. Oik. kyljessä on vielä pinta arkuutta. Olen siis levännyt ja syönyt Buranaa. Ensi viikolla pitäis alkaa toiseksi viimeinen sytostaattikuuri. Ei millään enää jaksaisi. Mulla on hoitoväsymystä.
    Toivon et huomenna jo helpottaisi. Tänään ei ollut se päivä.

    Voimia kaikille

    #66290
    Nimetön
    Inactive

    Olisikohan syynä se, että ihmiset kirjoittaa kokemuksistaan ”väärän”otsikon alle. Esim jos on munasarjasyöpä, kommentoidaan keuhkosyöpä- otsikon alle. Aloitettaisiko aina uusi keskusteluketju eri syöville. Pysyisi vähemmän sekavana asiat. Ja ehkä helpommin seurattavana. Saattaisi olla enenmmän keskusteluun osanottajia. Kaikkien kokemukset ovat arvokkaita ja hyviä, mutta asioitten selkeys toisi ehkä uusia kirjoittelijoita.

Esillä 20 viestiä, 581 - 600 (kaikkiaan 706)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.