Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Yleistä syövästä Suolistosyöpä

Suolistosyöpä

Esillä 20 viestiä, 201 - 220 (kaikkiaan 706)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #51844
    Myy79
    Participant

    Moikka Janne!

    Mulla oli munasarjasyöpä ja kyselin lääkäreiltä kaikkea esim. että miten leikkaus vaikuttaa mun kehon toimintaan( ennenaikaiset vaihdevuodet ?, seksuaalisuus ?) kun munasarjat ja kohtu kuitenkin merkitsevät naisen elämässä aika paljon. Multa siis poistettiin munasarjat ja kohtu+ muita elimiä. Jos itseäsi siis vaivaa jokin asia, niin sitä kannattaa aina kysellä lääkäreiltä. Aivan kuten Undine äskeisessä viestissään sanoi, niin minäkin kirjoitin paperille kysymyksiä kotona, mitä halusin kysyä lääkäriltä vastaanotolla. Näin ei ainakaan päässyt mitään tärkeää unohtumaan. Sinun syövästäsi en tosiaan osaa sanoa sen enempää, mutta omalla kohdallani leikattiin ensin kasvaimet pois ja sen jälkeen alkoi sytostaattihoidot. Näin olen käsittänyt, että leikkaus on ensisijainen hoito. Tapaukset ovat kuitenkin niin erilaisia, joten mitään varmaa en kenenkään kohdalla osaa sanoa ja kuten undine jo aikaisemmin sanoikin, niin olisi vaarallistakin antaa meidän( ammattitaidottomien) täällä diagnooseja tai arvailuja hoitojesi etenemisestä. Sinun sijassasi voisin pyytää kyllä, että saisin puhua lääkärin kanssa asioista . Toki sairaanhoitajatkin tietävät jotain , mutta silti. Itse aina halusin jutella lääkärin kanssa, aina , kun vaan oli mahdollista. Laitoin jopa soittopyynnön sähköpostilla minut leikanneelle lääkärille ja hän sitten soitti minulle. Minua on hoidettu TAYSissa.

    #51864
    Salamatkustaja
    Participant

    Hei Janne!

    Minulla on kiireinen päivä, mutta yritän nopeasti valottaa kolonoskopiaan liittyviä asioita.

    Ihan ensimmäiseksi sanoisin, ettei sitä kannata pelätä. Suolen seinämässä ei ole tuntoaistia…muutenhan ulostaminen olisi piinallista. :) Tyhjennys on ikävämpää, mutta siitäkin selviää. Minulle tehtiin Meilahdessa päivystyksessä tuo suolentähystys. Sain suoneen jotain rauhoittavaa, en tiedä ihan tarkalleen mitä, mutta toimenpide ei sattunut yhtään. Juuri ja juuri huomasin suolen mutkakohdissa jotain pientä. Tähystyslääkäri käänsi monitorin minun nähtäväkseni ja kommentoi tutkimusta samalla. Kun sanoin etsinnän kohteena olevan kasvain, hän totesi heti, että täältä sigmastahan sellainen löytyy ja näytti syöpäni ’livenä’. Olin melkeinpä huojentunut, kun runsaaseen verenvuotooni löytyi syy. Eli siis, kolonoskopian tulokset tulevat heti. Riippunee lääkäristä, kertooko hän ne saman tien potilaalle vai kirjoittaako lausunnon, jonka oma lääkäri sitten kertoo eteen päin. Voithan yrittää vaikka vähän udella…

    Tähystyslääkäri on nähnyt varmasti kymmeniä tai satoja kasvaimia, joten hänellä saattaa olla jo tuntumaa, minkä laatuinen kasvain on kyseessä, mutta lopullisen lausunnon antaa tietysti vasta patologian laitos leikkauksen jälkeen. Minun tapauksessani sekä tähystyslääkäri että kirurgi leikattuaan kommentoivat kasvaimen tuntuneen olevan ’lempeää laatua’. Tasan kaksi viikkoa myöhemmin leikkauksesta, joka minun tapauksessani tapahtui saman tien päivystyksessä kaksi päivää kolonoskopian jälkeen (tosin kasvaimeni oli verta vuotava ja siksi akuutti), sain patologian lausunnon: Syöpä adenocarcinoma T1N0M0 gradus2. Eli levinnyt submucosaan, mutta ei imusolmukkeisiin eikä metastaaseja. Solujen eriytyminen ei hyvä eikä paha vaan jotain siltä väliltä.

    Janne hyvä, älä mieti enää menneitä, oliko oireita, mitä teit tai jätit tekemättä. Nyt keskity vain tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Ole luottavaisin mielin, lääkäreillä on paljon erilaisia ’paukkuja’ kaikkiin tapauksiin. Aluksi on vain tutkittava mahdollisimman tarkasti, mitkä niistä ovat sinulle parhaita. Niin kauan kuin he eivät sano asioiden olevan huonosti, ne ovat hyvin!

    Paljon hyviä, lämpimiä ajatuksia sinulle!

    P.S. Undinelle syöpäkasvaimeni koosta: Kyselin ihan mielenkiinnosta jo Suomessa, kuinka kauan tuollainen 4cm:n möykky sisälläni oli kasvanut, ja he sanoivat ’useita vuosia’. Espanjan lääkärikin arvioi 5-8 vuotta. Varmasti kasvaintyyppini ja esimerkiksi tuo gradus2 kielii ajasta. Geenilääkärini sanoi, että geeniperäiset syövät ovat nopeita ilmestymään, 1-2 vuodessa saattaa tulla jo kunnon mollukka, mutta hänkin arveli minun kasvaintani 7-8-vuotiaaksi. Siksi, kun kerran katselin matkakuviani 7 vuoden takaa New Yorkissa, nimitin syöpäkasvaimeni ’salamatkustajaksi’… onhan se näköjään reissannut monen vuoden ajan kanssani salaa pitkin maailmaa!

    #51894
    Juse
    Participant

    Tuosta muistuikin kun tähystyksen tehnyt lääkäri soitti niin sanoin että onpa hyvä että löytyi nopeasti ja hän vastasi että voi mennä 8v ennen kuin näyttäytyy ja mullakin se oli runsaasti vuotava.Muistan kun leikkausta varten join sitä suolentyhjennys litkua niin loppu oli silkkaa verta soitin jo polille että tarviiko hätääntyä mutta rauhoittelivat pönttö oli komian kirkkaan punainen.Sytohoidossa yhden kerran oli tippa oikean käden kämmenselässä ja siinä kuihtui tuo suoni 2cm matkalta mutta voi kuulemma palautua saas nähädä hiusraja vetäytyi oikenpuoleisen otsan kohdalta enemmän taaksepäin kuin vasemmalta.

    • tätä vastausta muokkasi 4 years, 4 months sitten Juse.
    #51924
    Miska
    Participant

    Salamatkustaja,

    Lueskelin tuossa kiireisessä päivässäsi kirjoittamaasi selvitystä. Minä olen ihan eri syöpäosastolta, joten en ymmärrä teidän asioista paljoakaan, Se nyt vaan on ihan pakko sanoa, että saitpa äkkiseltään aikaiseksi hienon ja erinomaisen kattavan kirjoituksen. Tällaisia täällä todellakin tarvitaan kaikkien hyödyksi, ja vielä loistavalla tavalla sait aiheesta huolimatta sanomasi huumorilla höystettyä.!

    Jannelle myöskin minulta paljon hyviä ja toiveikkaita ajatuksia :) -Miska

    #51934
    Hanne17
    Participant

    Hei kaikki,

    Facebookia selatessa tuli vastaan tieto tällaisesta Terveyskylä-palvelusta, ehkä hyötyä jolle kulle?

    Uusia aiheita eli ”taloja” leikkaus, syöpä ja vertaistuki, aiemmin siellä jo muita juttuja. Virallista tietoa tämä ja ymmörtääkseni pidetään päivitettynä.

    https://www.terveyskyla.fi/ajankohtaista/terveyskyl%C3%A4%C3%A4n-kolme-uutta-taloa-leikkaukseen-fi-sy%C3%B6p%C3%A4talo-ja-vertaistalo-avattu

    Hyvää keskiviikkoa!

    #51944
    Janne76
    Participant

    Todella paljon kiitoksia taas tuesta ja kokemuksistanne. Kolonoskopian valmistelu on alkanut, kävin hakemassa urheilujuomaa, jääteetä ja mehua. Huomenna aamulla voi olla tiukkaa juoda 3 litraa nesteitä 4 tunnissa!

    Kun ja jos se emosyöpä löytyy, niin mitä sitten tapahtuu? Siitä varmaan otetaan jokin näyte? Määritelläänkö sen perusteella jotain? Ja mitähän nuo geenitestit tarkoittaa ja milloin semmoisia tehdään?

    Täytyy yrittää muistaa kysellä näitäkin lääkäriltä, mutta olen huomenna varmaan sen verran pöllyssä, kun pyysin kolonoskopiaan lääkitykset, että tuskin muistan kysyä ja tokko muistan vastauksiakaan. Vaimo lähtee kyllä mukaan, mutta ei se varmaan sinne tähystyshuoneeseen pääse mukaan.

    Hippasen jännittää, mutta ei yhtä paljon kuin gastroskopia.

    Keittolounas pitää syödä ennen klo 14. Pääsin syömään ”aamiaisen” vasta tuossa tunti sitten, kun aamulla piti heti lähteä etsimään sitä tyhjennyslääkettä, joka löytyi sitten vasta kauempaa ja samalla kävin etsimässä korjausosia yhteen laitteeseen.

    Kahvia ja teetä voin juoda mustana, onneksi. Mutta olipa vaikea löytää maidottomia keittoja. Nyt on tomaatti-nuudeli-pikakeittoja kaksi purkkia, ei niistä paljoa kaloreita saa, mutta enköhän pärjää.

    Sipulia ei saa syödä, joten hankaluutta lisäsi että piti löytää maidotonta ja sipulitonta. Tosi monessa maidottomassa on jotain sipulia :/

    Yksi tuttava onkologi tuossa nopsaan sanoi, että suolistosyöpä on vaihtoehdoista se paras hoitojen kannalta. Mitähän se voi tarkoittaa?

    #51974
    Hanne17
    Participant

    Hei Janne,

    jos sieltä syöpäkasvain löytyy, veikkaisin, että aika pian leikataan. Tuolla limkkaamallani sivulla sanotaan, että leikkausjoito on suolistosyövän ensisijainen hoitomuoto. Toki saattavat ottaa näytteenkin, mutta helpointahan on tutkia poisleikattua kasvainta. Geenitestiä ei ainakaan minulle ole ollenkaan tehty, olis ksi oleellista jos suvussa jo on paljon suolistosyöpiä. Mutta kuulemma syöpäsuvut tunnetaan hyvin, joten ehkä itsekin jo tietäisit jos sellaiseen kuuluisit.

    Itse olisin henkisesti valmis siihen, että pian tulee leikkaus. Sen jälkeen hoidot, kun olet toipunut. (Sytostaatit haittaavat mm haavojen paranemista, joten leikkauksen jälkeen n kuukausi menee ennen kuin aloitetaan, jos siis leikkaus ja liitännäishoidot on sinulla edessä, kuten kuulostaa.)
    Tyhjentämisen yhteyteen hain apteekista lisäravinnejuomaa, sellaista jota voi ottaa tuossa tilanteessa. Järkyttävän makuista sekin, mutta toimi.
    Kolonoskopiaa tekevä lääkäri on tuskin valmis puhumaan tarkemmin muusta kuin näkemästään, ehkä yleisellä tasolla. Kun hoidosta päättää joku muu.
    Mutta tosiaan heillä on paljon kokemusta suoliston tutkimisesta. Hän joka teki mulle oli tehnyt näitä 30 v. Tunsin syvää luottamusta :)

    Suolistosyövät kai reagoivat hyvin hoitoihin, ja monet meistä toivumme ilmansuuria jälkihaittoja, kuten monissa muissa syövissä. Suolta kun on niin paljon, että usein jää riittävästi leikkauksen jälkeen. Ja uusiutumisriski on moneen muuhun syöpään verrattuna pienehkö. Siihen toki vaikuttaa se, missä vaiheessa syöpä löydetään. Myös hoitojen haitat saattavat olla monissa muissa syövissä paljon ikävämpiä kuin suolistosyövässä. Toki tämä on suhteellista. Myös meidän hoidot ovat raskaita, ja vakava on tämäkin tauti. Joten tuo vertailu lohduttaa vain tietyissä rajoissa.
    On meillä itse kullakin oikeus surra sitä, että omalle kohdalle sattui tällainen raskas ja pelottava sairaus.

    #52004
    Juse
    Participant

    Eipä siellä paljoa eka kerralla tähystyksen aikaan höpötelty lääkäri varmaan näki millaisen vaikutuksen teki kun vastasi kun kysyin onko siellä mitään niin vastaus oli että kyllä täällä on pahanlaatuinen syöpäkasvain ja sitähän ne on.Niillä joilla sen on levinnyt elossa olon ennuste on 5 vuoden jälkeen 10-15% ja kenellä ei levinnyt 90% joten huima ero toisiinsa samoin periytyvyys on 1-5% ja minunkin suvussa äidin puolella on keuhkosyöpää,virtsarakkosyöpää sekä tätä suolistosyöpää.Kun kysyin silloin infuusiopolilla hoidoissa käydessäni lääkäriltä suvussa periytyvänä niin vastasi että pitäisi olla sen verran useammalla että alettaisiin tutkimaan.Sytohoidoilla on myös sydänvaurioihin edellytyksiä jotka ilmenevät vasta vuosien päästä ja myös sen vuoksi ovat tarkkoja hoidon annossa.Kyllähän sitä se ns. apina on selässä loppuelämän vaikka ei uusiutuisikaan herkällä korvalla sitä kuuntelee omaa kehoaan tuon jälkeen ja aina kannattaa ottaa sinne yhteyttä jos on ongelmia tarttuuvat kyllä asiaan empimättä. Ja niin kuin Undine sanoi kyllä sitä alkuaikoina suri ja oli herkällä mielellä mutta nyt kun saanut vähän etäisyyttä niin himppusen helpottaa.

    #52044
    Janne76
    Participant

    No, minullahan on etäpesäkkeitä vaikka muille jakaa, pääosa maksassa (enemmän kuin 10kpl) ja loput vissiin imusolmukkeissa. Että taitaa olla ennusteeni aika huono. Mutta en halua antaa periksi.

    Lisäksi tuttavalääkäri oli sitä mieltä että ei tässä vaiheessa varmaan leikata.

    Pian otan tuon Picoprep-lääkkeen, joka siis aiheuttaa ripulin. Ja huomenna aamulla toinen annos samaa :( Mitenkähän saan aamusella kolme litraa juotua, huhhuh.

    Itse luulisin että se emosyöpä on TT-lausunnon mukaisesti tuo umpilisäkkeen päässä oleva kasvainmassa, joka tosin ei ole kovin iso, olisiko 3cm ollut. Eikä tuota tähystellä muutoin kuin laparoskooppisesti. Sitä en ymmärrä, että miksi siitä umpilisäkkeen kasvaimesta ei ole otettu näytettä.

    #52064
    Salamatkustaja
    Participant

    Hei Janne ja muutkin!

    Ei kannata katsella selviytymislukuja. Ne ovat ainakin viiden vuoden takaa eli vanhentuneita. Tänään sairastuvalla on parempi ennuste, ja seuraavien viiden vuoden aikana voidaan keksiä vaikka mitä uutta syöpäsaralla. Tiede menee hurjaa vauhtia eteenpäin!
    Lisäksi nuo luvut ovat aina keskiarvoja, joissa ovat mukana kaikkein vaikeimmatkin tapaukset eli tosi vanhat monisairaat joita ei juuri pystytä säteilyttämään tai jotka eivät voi saada solunsalpaushoitoa huonosta kunnostaan johtuen.
    Sinä Janne nelikymppisenä olet varmasti hyväkuntoinen, ihanteellinen potilas!
    Tsemppiä ja onnea matkaan!

    #52074
    Janne76
    Participant

    Kiitoksia tsemppauksista. Nyt on parisen tuntia picoprepin juomisesta ja ei oikein tapahdu mitään. Hieman välillä on huimannut. Ihmettelen että eikös sen ripulin olisi pitänyt jo alkaa.

    No, olen juonut pitkin päivää mehua yms, niin ehkä se vaan ei vaikuta ”täydessä” mahassa niin nopsaan.

    Joo, olen yrittänyt olla välittämättä tilastoista, mutta minkäs teet kun olen luonteeltani tiedonkerääjä ja kaikki kiinnostaa luonnostaankin ja nyt kun tämä sattui kohdalleni, niin vielä enemmän tulee kaikenlaista luettua.

    Noh, eipä auta kuin odottaa että alkaa ”vatsa toimimaan” :) Ja odotella että huomisen tähystys olisi jo ohitse. Kiitokset rohkaisevista kertomuksista.

    #52084
    Hanne17
    Participant

    Hei Janne ja muut,

    Salamatkustaja kirjoittaa viisaasti. Ennusteet ovat tilastotietoa, yksittäisen potilaan kohdalla vain aika näyttää miten juuri hänen kehonsa toimii.

    Mun arvailuni leikkauksesta perustui noille yleisille kuvauksille suolistosyövän hoitolinjoista. Varmasti ystävösi onkologina pystyy aivan toisin asiaa arvioida.
    Ymmärrän tuota tiedonhaun tarvetta, vaikka itse en aivan samalla tavalla toiminutkaan. Ehkä kun mun tilanne meni yhdessä päivässä vatsavaivoista syöpädiagnoosiin, isoon leikkaukseen ja tilapäiseen avanteeseen, niin siinä oli pureskeltavaa vähäksi aikaa. Ja silloin sain tietoakin rautaisannoksina tämän tästä, kun olin sairaalassa ja lääkärikierto oli joka päivä. Olin oikeastaan aika typertynyt silloin. Päätin jotenkin sitten luottaa ja ottaa asian kerrallaan, kun en yksinkertaisesti pystynyt sulattamaan muuta kuin palasina.

    Minä pähkäilin myös pitkään sitten sitä, mitä syöpään sairastuminen elämässäni tarkoittaa. Paljon kaikenlaisia työasioita piti laittaa uusiksi, kun olen uraihminen. Ja myös yksityiselämässä piti miettiä miten sairaus eri suhteisiin vaikutti. Oli shokki muillekin kuin mulle. Mutta vähitellen alkoi seljetä sekä työ että muu. Toki vasta tulevat vuodet näyttää, miten elämä menee. Nyt elän päivän kerrallaan, kuulostaa kliseeltä mutta jotenkin pitkä saikku on sellaisen rytmin luonut. Saapa nähdä miten käy kun kesäkuussa alan palailla töihin.

    Voin ajatella että vastasairastuneena Janne sua voi ärsyttääkin tällaiset pitkät sepustukset, kun mieli on huomisessa. Huomaan että kirjoitan vähän itsellenikin. Eli sellaista vertaistukea! Mutta tämä vilkastunut keskustelu auttaa jotenkin selvittelemään ajatuksia.

    Toivottavasti picoprep on jo toiminut, mahdollisimman rauhanomaisesti. Voimia huomiseen!

    #52104
    Myy79
    Participant

    Hei Undine ja muut!

    Joo, itsekin elän nyt hoitojen jälkeen päivän kerrallaan asenteella, mutta sairauden alkuvaiheessa ja hoitojen aikana en sitä kyllä tehnyt vaan usein ajattelin jo seuraavaa sytostaattia ja koska hoidot loppuvat. Varsinkin hoitojen alkuvaiheessa mielialat menivät niin vuoristorataa, että läsnäolo hetkessä oli tosi haastavaa. Ahdistus ja v…tutus oli melkoista. Melkeinpä sitä ajatteli, että onneksi nämä hoidot on puolen vuoden päästä loppu ja täytyy sanoa, että nopeasti se aika kyllä menikin ja hups, hoidot olivatkin jo ohitse. Toivon, että tauti ei enää koskaan uusi.
    Tunteitten kanssa on käynyt niin, että suruvaihe on tullut nyt, mutta se ei onneksi ole kokoaikaista vaan käy aina välillä. Mieli kuitenkin on suuntautunut myös tulevaan ja olenkin jo etsinyt töitäkin.

    #52114
    Janne76
    Participant

    Picopreppi alkoi toimimaan ja aika rauhallista oli. Tosin muutenkin olin syönyt vähän edellisinä päivinä. Illalla kävin joku 5-6 kertaa vessassa. Ja nyt aamulla otin n tunti sitten tuon toisen annoksen ja jo olen saanut kahdesti käydä istunnolla. Oksettikin, onneksi oksensin vasta 40 minuuttia picoprepin ottamisen jälkeen. Nyt tuntuu pysyvät jäätee sisällä.

    Myylle kovasti tsemppiä ja tietysti muillekin. Mullakin tunteet menee vuoristorataa, mutta päällimmäisenä on nyt vitu*us. Toivon niin, että tämä olisi vain painajaisunta..

    Muuten, minkä väristä teidän uloste on ollut tyhjennyslääkkeen kanssa? Mulla on vihertävää. Ei kai tuo Hart Sport urheilujuoma värjää? Vai johtuuko vaan siitä että menee nopeasti läpi elimistön?

    #52124
    Juse
    Participant

    Huomenta!
    Saattaa olla että se urheilujuoma värjäsi (?) mulla oli ainakin normi väristä helmikuussa kun kävin tuossa varhennetuss tähystyksessä,minäkin oksensin viimeksi kun 4 litraa oli juotava sunnuntaina niin 3.5 litran kohdalla tuli yökkö.Maanantaille oli tarkoitettu vielä aamulla ennen tähystystä 1 litra mutta join sen sitten sunnuntaina jäljelle jääneen puolikkaan kera.Itselläkkin oli silloin diagnoosin jälkeen olo kuin sumussa kulkisi tuntui todella painajaiselle koko juttu,sitten vielä se takapakki eli kaksi viikkoa kaikkineen meni sairaalassa.kotia kun pääsin oli kahtena ensimmäisenä yönä pidettävä housuvaippaa mutta sitten se lähti hiljalleen toipumaan.Suolikaasut oli kamalan hajuisia samoin pyythoni vaimo sanoi ettei voi hengittää niin minä tuumasin jotta mittees minä tien kun löyhkän kanssa pittää tulla toimeen ja siinä meni jonkun aikaa että tasoittui.Tsemppiä sinne toimenpiteeseen mulle eivät antaneet esilääkettä enkä kyllä pyytänytkään kaippa tässä näiden koettellemusten kanssa vuosien myötä on karaistunut tiedäppä häntä.Hyvää päivän jatkoa itse kullekkin tv. juse.

    #52144
    Myy79
    Participant

    Huomanta Janne!

    Kyllä itsekin ajattelin, että tämän täytyy olla painajaisunta. Kyllähän se sellaiselta tuntuu. Sairastuminen tulee ihan puskista ja asiat etenevät sitten suhteellisen nopeasti leikkauspöydälle ja hoitoihin. Vaikka toki jotain oireita oli , mutta en olisi ikinä osannut kuvitella syöpää. Ainakin näin asiat oli omalla kohdallani. Päällä oli täysi työ pysyä tahdissa mukana, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan. Hoidot nyt ohi ja leikkaukset takana ja aika meni nopeasti. Hyvä näin.

    Joo, noiden tunteitten kanssa on kyllä ollut hoitojen aikana ajoittain tosi raskasta. Melkoista vuoristorataa ja kuten sanoit, niin itsellänikin v…tutus oli ajoittain kovaakin. Ymmärrettäväähän se on. Eihän sairaus ja hoidot piristä ketään! Ei kukaan halua itselleen tätä sairautta. Jo se, että kuulee sairastuneensa syöpään ottaa koville. Elämä on kuin painajaisunessa. Itselleni päiväkirjan kirjoittaminen on ollut tärkeää. Sinne on voinut purkaa kirjoittamalla vihaansa ja muita tunteita ja ajatuksia, kun on ollut yksin eikä sillä hetkellä paikalla ketään kenelle puhua. Toki on mielestäni tärkeää, että sairauden keskellä löytyisi myös iloakin. Itselläni iloisiakin hetkiä oli. Sairaalassa kehoitettiin tekemään asioita, joista tulee hyvä mieli. Omalla kohdallani täytyy kyllä sanoa, että hoitojen aikana pää oli niin täynnä syöpään liittyviä ajatuksia, kysymyksiä ja tunteita, että ei sitä kyllä jaksanut oikeastaan juuri muuta tehdä kuin tavalliset arkirutiinit ja terapiassa käyminen. Kävelylenkit oli tosi hyvä juttu. Se piristi oloa, kun muuten oli hoitojen keskellä väsynyt. Tietysti käynnit psykiatrian sairaanhoitajalla ovat myös helpottaneet oloa. Itslleni on ollut paljon apua siitä, että olen saanut keskustella ammattiauttajan kanssa. Suosittelen sitä kaikille. Yksin ei kannata jäädä tunteittensa ja ajatustensa kanssa. Minusta on Janne jo tosi hyvä, että olet jo prosessin alkuvaiheessa löytänyt tämän palstan ja kirjoitat täällä. Täällä oman kokemuksen jakaminen on ainakin minulle tehnyt tosi hyvää ja auttanut eteenpäin. Hyvä jakaa asioita saman kokeneitten kanssa.

    #52154
    Myy79
    Participant

    Sitä vielä, että minusta se kertoo asenteestasi tosi paljon, kun olet hakeutunut mm. tänne jo alkuvaiheessa. Olet siis päättänyt selviytyä, pyrit ainakin siihen ja se on minusta tosi hyvä asia. Et ole lannistunut vaan päättänyt selviytyä niin hyvin kuin pystyt siihen itse vaikuttamaan.

    #52164
    Janne76
    Participant

    Myy, kiitos sanoistasi. Kyllä mulla on aikomus tästä selviytyä!

    Kolonoskopia on nyt tehty, se oli paljon helpompi kuin oletin. Gastroskopia on paljon pahempi. Sain hyvät lääkkeet. Mitään ei tosin löytynyt. Umpilisäkkeen kohdalla oli ehkä hieman poikkeuksellista turvotusta tai sen tapaista.

    Tänään olen saanut tosi hyvin keskusteluseuraa ja tietoa. Jatkot menee niin, että minut lähetetään syöpäpolille ja myös HUS:n tutkittavaksi voidaanko maksan kasvaimille tehdä jotakin (kemoembolisaatiota esim).

    Emäsyöväksi epäillään edelleen sitä umpilisäkkeen pään tuumorimassaa. Maksan biopsialle tehdään joitakin lisäkokeita/värjäyksiä.

    Terveisiä sairaalasta. Kohta pääsen tapaamaan myös jotakin syöpäneuvojaa/ohjaajaa.

    Päivän huono uutinen on se, että lääkäri kertoi, että varsinainen täysin parantava hoito on epätodennäköinen.

    #52174
    Myy79
    Participant

    Hei Janne!

    Olen pahoillani huonoista uutisistasi. Toivotaan kuitenkin parasta. En osaa muuta sanoa. Hyvä, että pääset keskustelemaan syöpäneuvojalle ja hyvä on keskustella myös lääkäreitten kanssa kaikesta hoitoihin ja sairauteen liittyvistä asioista. Aina , kun tulee eteen epäselviä asioita, jotka vaivaavat mieltä. Voimia sinulle ja muillekin !

    #52184
    Hanne17
    Participant

    Hei Janne!

    Raskaita uutisia. Toivottavasti emokasvain pian löytyy ja se pystytään taltuttamaan. Usein kerrotaan että syöpä yhä useamminen onkrooninen tauti, sitä voidaan usein hoitaa silloinkin kun ei voi parantaa. Hoidot voivat laittaa syövän ahtaalle.

    Näin kävi 79 v anopilleni, joka minun syövän löytymisen jälkeen meni gynekologille vaivoinensa, joita terveyskeskuksessa ei ollut osattu diagnostisoida. Munasarjasyöpä, isot kasvaimet molemmissa munasarjoissa ja maksassa etäispesäke”kylvö”, eli pieniä ”nystyröitä” koko maksassa niin ettei sädetys tai leikkaus ollut mahdollista.
    Leikkaus ja tujut hoidot vajaassa puolessa vuodessa oli hänen hoitonsa, ja hoitojen päättyessä maksan etäispesäkkeet olivat talttuneet ja syöpäarvot alhaiset. Munasarjasyövä, etenkin löytymisvaiheessa levinnyt, uusii hyvin usein, mutta hän voi nyt hyvin ja syöpä on aisoissa. Ennusteita on vaikea antaa tuollaisessa tilanteessa, mutta hänen lääkärinsä ovat olleet varovaisen optimistisia kun hoidot ovat purreet niin hyvin.

    Kun tuollaisella vanhalla ihmisellä voi mennä noin hyvin, uskon että sinulle, nuorelle miehelle voi hoidot antaa paljon elämänlaatua ja aikaa. Paljon voimia !

Esillä 20 viestiä, 201 - 220 (kaikkiaan 706)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.