Hei surullinen!

Syöpäjärjestöllä on maksuton neuvontapuhelin p. 080019414, johon voi soittaa tiettyinä kellonaikoina. Itse koin hyödyllisenä nuo puhelut ja ei tarvitse fyysisesti lähteä minnekään vaan saa puhelimessa tukea . Puhelimeen vastaa ainakin sairaanhoitajia, joilla on kokemusta eri syövistä. He kuuntelivat ainakin minua ihan mielellään. Lisäksi oman kuntasi/ kaupunkisi syöpäyhdistyksellä on koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Itse juttelin yhden kanssa ja koin siitä valtavasti hyötyä. Puhuimme puhelimessa ja kasvotusten. Sairaalasta voi myös kysyä, että saisiko sukulaistyttösi sairaalan psykiatrian polilta psykiatrian sairaanhoitajan juttelemaan kanssaan esimerkiksi sytostaattitiputuksen ajaksi. Kelalta voi myös hakea kuntoutuspsykoterapiaa. Itse olen nyt sellaisessa masennuksen vuoksi ja olen senkin kokenut hyödylliseksi.

Tilanne on tietysti hankala, jos sukulaistyttösi sanoo, ettei tarvitse ketään. Miksiköhän hän sanoo niin? Itse olen pitänyt sitä tosi tärkeänä, että sairaudesta ja sen mukanaan tuomista ajatuksista ja tunteista puhuu jollekin. Ystävät ei mun mielestä ole paras siihen tarkoitukseen. Vertaistuki on hyvää, kun voi jakaa kokemusta ihmisen kanssa joka ymmärtää sinua paremmin kuin sellainen, jolla ei ole kokemusta vakavasta sairaudesta. Tämä vertaisfoorumi on myös mainia tapa purkaa sairastumiskokemusta.

Sairastuminen on raskas prosessi ja sukulaistytölläsi on vielä lapsi. Toivon kovasti, että hän saisi masennukseensa apua. Kaikista noista edellämainituista tukipalveluista voit hänelle mielestäni mainita. Samalla sinuna ilmaisisin huoleni hänen tilanteestaan. Toki jokainen tekee sitten omat ratkaisunsa, että hakeeko apua itselleen. Minusta se on suurinta viisautta, että osaa ja haluaa hakea apua itselleen kun sitä tarvitsee.