Tervepä terve. Omaiselta leikattiin vuonna 2015 carsinoma renis dexter T3b. Oikea munuainen poistettiin siis kokonaan ja myös palleaan johtavaa laskimoa piti 50% resekoida, syöpä oli noussut sinne asti. Operaatio oli luonnollisesti suuri ja ilman jälkiseuraamuksiakaan ei selvitty, kun tuli keuhkokuume, sairaalainfektio ja vielä myöhemmin massiivinen keuhkoveritulppa, johon tuli sitten pysyvä Marevan.
Kevvällä 2018 jeräsi epäilys syövän uusiutumisesta, kun vasemmassa munuaisessa oli 2,5cm kasvannainen. Sijainti oli todella hankala (lähellä munuaisallasta ja isojen suonten veressä) ja biopsiakin piti ottaa spefioituneemmassa sairaalassa 500km päässä. Tulos oli kirkassoluinen karsinooma gradusta 2/4. Eli juuri samasta syöpää kuin oli edellinen ja nyt ainoassa munuaisessa.

Hoidoksi tietysti suositeltiin resektiota. Sijainnin vaikeuden vuoksi radioablaatio ei tullut kyseeseen ja leikkaus johtaisi joko osittaiseen dialyysiin taikka täydelliseen dialyysiin. Riski sille, että koko munuainen pitäisi poistaa, on myös suuri.

Anestesia- ja keuhkolääkärit tutkivat omaista ja totesivat, että uusi leikkaus on erittäin suuririskinen. Omaiseni keuhkokapasiteetti on alentunut merkittävästi, samoin rasituksen sieto. (hänellä on myös iso kirjo perussairauksia monia lääkkeitä, reilu 60-vuotias ihminen kyseessä.) Käytännössä leikkaus olisi 50/50. Hän on kieltäytynyt leikkauksesta ja toivoo jatkossa syöpälääkkeitä. Hänellehän jo kirjoitettiin patsopanibia, mutta paikkakunnan syöpälääkäri ei sitä ole vielä määrännyt, sillä syöpä kasvaa suht hitaasti ja se on yhä paikallinen. Missään vaiheessa ei aiemman syövän tai nyt olevan uusineen syövän aikana ole ollut metastaaseja. Seuraava kontrolli on elokuussa ja lääke laitetaan päälle, kunhan tauti etenee tai aiheuttaa oireita.

Nyt hänellä on alkanut ihan vastotain esiintyä verivirtsaisuutta. Ja vieläkin urologi haluaa keskustella leikkauksen vaihtoehdosta, mutta omainen ei varmasti siihen suostu isojen riskien takia. Todella riskialttiina pidän itsekin leikkausta.

Olen lukenut, että jos häiritseviä yleisoireita tulee, voidaan munuaisvaltimo tukkia, embolisoida ja tämä voi auttaa verivirtsaisuuteen? Onkohan täällä potilaita/omaisia, joilla on kokemusta syöpälääkkeistä tässä syövässä? Suni/patso, noillahan taudin lääkehoito yleensä siis aloitetaan. Jompaa kumpaa määrättäneen omaiselleni, kunhan tauti etenee.
Ensi kertaa tuo muunos oli ilmaantunut jäljellä olevaan munuaiseen loppuvuodesta 2017, mutta keväällä siihen reagoitiin kun se oli kasvanut. Eli tuo uusiutunut syöpä on kasvanut puolisentoista vuotta. Tällä hetkellä sitä siis seurataan, kun se ei ole sinällään edennyt.

Jo perustuen anestesia/leuhkolääkärien lausuntoihin leikkaus on käytännössä unohdettava seikka. Tosin ihmettelen sitä, että miksihän julkisen puolen syöpälääkärit ja kirurgit suhtautuvat varsin nuivasti yksityisen puolen lääkärien mielipiteisiin ym. Yksityisen puolen lääkäri olisi määrännyt patsopanibin jo muuan kuukausi sitten.