Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Munasarjasyöpä

Munasarjasyöpä

Esillä 8 viestiä, 61 - 68 (kaikkiaan 68)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #71087

    Rae
    Participant

    Heissan Lottalupaus ja Niin. Oma tapaukseni on aika erilainen, munasarjasyöpä myöskin. Eli ultran, kuvausten jälkeen ei mitään käsitystä, missä kasvain… Markkerit tapissa, vatsaontelossa askitesta reippaasti.
    No, itse leikkauksessa löytyi syyllinen, eli vatsakalvolla kasvain/kasvaimia. Sain ennen leikkausta 4 kertaa sytoja, kasvaimet käsitykseni mukaan kutistuneet sen vuoksi.
    En tiedä, kutsutaanko avoleikkaukseksi, elimiä lähti, imusolmukkeet puhtaat. Kirurgi tutki koko vatsaontelon, muuta ei löytynyt. Hyvin saatiin pois paha, tai ainakin se näkyvä osuus. Jatkona lisää sytoja, nyt tablettilääkityksellä.
    Kuulin etukäteen, että leikkauspäivän iltana jo nostavat kävelemään. Kuulosti hurjalta, mutta totta. Toisena aamuna jo omatoimisesti aterioille.
    Vatsassa oli hurja arpi, kuin vetoketju, eli hakaset. Samoin tällainen kertakäyttökoje, nimeltään Pico. Imi kudosnestettä haavasta.
    Komea pystyarpi vatsassa, 30 cm. Bikineihin en aio kesällä pukeutua, muttei haittaa.
    Loppujen lopuksi etukäteispelkoni oli isompi kuin totuus. Nyt vain toivon, että paha pysyy pois.
    Jotenkin ymmärrän, että teidän kiinteät kasvaimenne ovat kiltimpää sorttia, kuin ympäri levinneet “röpelöt”. Samoin, jos merkkiaineet ovat suht normaalit. Omaa merkkariani luulin painovirheeksi, ei ollut. Nyt verikokeet näyttäneet normilukemia.
    “Älä pakene synkkää pilveä, se ei ehkä sadakaan..” on hyvä johtolanka teille molemmille. Tsemppiä.

    #71088

    Rae
    Participant

    … olin jo aiemmin kertoillut siitä leikkauksesta, anteeksi toisto. Kysykää mitä vaan, vastaan jos osaan. Ja ilo täytyy repiä niinkin pienistä asioista, esimerkkinä: umppari lähti, eli ei tarvitse enää pelätä umpisuolen tulehdusta. Samoin, kun olin syöpiksellä ja askitesta liruteltiin ulos, niin aamupunnituksissa otin ilon siitä, että paino laskee.
    Sytojen jälkeen uusi kasvanut tukkani on vallan nätti, moderni, lyhyt ja harmaaraitainen. En koskaan muuten olisi pätkäissyt kulahtanutta hiirenhäntääni.
    Kieltäydyn miettimästä mikä on tulevaisuus. Nyt odotan kevään aurinkoa ja ensimmäisiä narsisseja.

    #71089

    Niin
    Participant

    Kiitos Rae kun vastasit. En edes tiedä onko minulla oikeutta kirjoittaa tänne, minuahan ei hoideta syöpäpotilaan, sisälläni on jotain mikä ei ole hyvän laatuinen eikä totuutta tiedä vielä. Ystäväni sanoi minulle tänään että mun leikkaus on pikkujuttu. Itsekin välillä mietin onko minulla oikeutta olla näin huolestunut kun minua paljon sairaampia on. Minä en ikinä ole bikinejä pitänyt. Viime kesä oli ensimmäinen vuosiin kun menin uimarannalle uimapuvussa. Kun on aina pitänyt itseään rumana, se on nyt muuttunut, tahdon vaan tulla terveeksi. Olen millainen olen, olen minä. Mun vatsa on turvonnut niin että harvat housut mahtuu jalkaan. Toppahousujeni nappi ja vetoketju on auki kun ei ne kiinni mene. Naapuri kysyi olenko raskaana. Olen ollut 2 poikaa minulla on. Hirveästi on viime aikoina tullut lapsuusmuistoja mieleen, hyviä sellaisia, elävästi muistan asioita joita en ole muistanut vuosiin. Mitä olen ihmetellyt kun elämä ei ole kohdellut hyvin. Paljon hyvää siinä nyt näen. Koen ja tunnen. En tiedä josko kaikella tarkoitus. On vaan otettava vastaan mitä tulee.

    #71090

    Niin
    Participant

    Minulta siis poistetaan vasen munasarja ja molemmat munatorvet ettei niihin kehity mitään pahanlaatuista. Laporoskopiana. Askitesta ei “vissiin ole” sanoi lääkäri tutkiessaan.
    Toivon että paha pysyy poissa, Rae sinun kohdallasi ja kaikkien muidenkin, että paha saadaan pois kaikilta. Pysyvästi.

    #71099

    Rae
    Participant

    Hei Niin ja kumpp.
    Meille jokaiselle oma sairaus on se ainutkertainen. Aina on niitä, joilla asiat ovat pahemmin, ei voi verrata. Tunteet ovat aitoja. Se, mihin minä kiinnitän nykyään huomioni on se, kuinka paljon syöpää onkaan…
    Tilanteesi kuulostaa hyvältä, ei edes “kunnon leikkausta”. Jatkoa ajatellen, kohdallasi ollaan paljon tarkempia jatkossa. Olet seurannassa.
    No, enpä minäkään bikineihin sulloudu. Lempiharrastuksenani on ollut vesijuoksu, nyt koronan ja sairauden vuoksi katkolla. Oli aikanaan kova kynnys lähteä uimahalliin, kun parikymmentä vuotta sitten menetin rintani, joka rakennettiin uudelleen.
    Kasvoin siihen, että vatsasta rakennettu uusi rintani on osa minua. Joskus huomaan hallilla pitkiä katseita, ei haittaa. Ehkä näin osoitan sen, että ei menoa haittaa, vaikka arvissa löytyy….Nyt vatsan arpi on vielä niin näkyvä, että voi hätkähtää. Odotan kesää ja luonnonvesiä.
    Näillä arvilla mennään, elämän matkamuistoja.

    #71107

    Niin
    Participant

    Minä ajattelen jotenkin niin että elämän varrella meille kaikille tulee arpia ne vaan ei aina näy ulospäin. Syvimmät arvista tulee sieluun.

    #71122

    Niin
    Participant

    Leikkaus taas päivän lähempänä ja pelko alkaa ottaa valtaa. On ollu kipuja useampana viikkona taas. Minusta tuntuu että mä oon menossa johonkin mistä en enää palaa. Illalla kävin vetää lasta pulkassa ja painoin kaikki maisemat mieleen. Tuntu että minusta tyhjeni, valuu sisältä jotain ja samaan aikaan tuntu että oisin voinu kävellä loputtomiin. Ei yhtään helpota et on lukenu miten kaikki piti olla ok ja totuus paljastui joksikin ihan muuksi. Tänä aamuna vasenta kylkeä polttaa. Onhan näitä tuntemuksia ollu jo useamman kuukauden siten että välillä ei koske mihinkään. Välillä en kuule mitä mulle sanotaan. Välillä oon äkäinen välillä itkunen. Tiedän että etukäteen ei pitäisi pelätä. Vaikeaa se on. Kun on tunne että tässä ei käy hyvin.

    #71126

    kariitta
    Participant

    Minun on syytä lukea kokemuksistanne, milloin stytohoitoja tarvitaan. Niihinkin joudun varautumaan. Olen itse 64v ja odotan avoleikkausta, jossa vatsaontelostani poistetaan “kissan kokoinen” kasvain. Kiinnikkeitä ja verisuonia on lähtöisin munasarjoista. Ne poistettaneen, kuten kohtukin. Veriarvoni ovat ok, eikä imusolmuke – ym markkerit hälytä verikokeissa. Koholla on ainoastaan CEA -arvo 56, joka liittynee suolistoon, ehkä umpilisäkkeseen. Ennen leikkaustani odotan vielä tarkempaa keuhkojen TT- (tomografia) -lausuntoa ja paksusuolen tähystystä, joista etäpesäkkeiden mahdollisuus ratkeaa.
    Olkaamme naisia sellaisina, kuin itse määrittelemme.  Lääketiede suokoon meille toivoa ja lisää elinvuosia hoitojen kylkiäisinä, vaikka ne raskaita olisivatkin.Tärkeää on kuulla jälkeenpäin, miten hoitonne ja leikkauksenne ovat auttaneet.  
    Löydöksistäni on kirjoitettu latinaksi -appendix – cervix – thorax, joten pakkohan on googlettaa, mitä ne tarkoittavat. 

Esillä 8 viestiä, 61 - 68 (kaikkiaan 68)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.