Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Munasarjasyöpä

Munasarjasyöpä

Esillä 20 viestiä, 61 - 80 (kaikkiaan 350)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #71087
    Rae
    Participant

    Heissan Lottalupaus ja Niin. Oma tapaukseni on aika erilainen, munasarjasyöpä myöskin. Eli ultran, kuvausten jälkeen ei mitään käsitystä, missä kasvain… Markkerit tapissa, vatsaontelossa askitesta reippaasti.
    No, itse leikkauksessa löytyi syyllinen, eli vatsakalvolla kasvain/kasvaimia. Sain ennen leikkausta 4 kertaa sytoja, kasvaimet käsitykseni mukaan kutistuneet sen vuoksi.
    En tiedä, kutsutaanko avoleikkaukseksi, elimiä lähti, imusolmukkeet puhtaat. Kirurgi tutki koko vatsaontelon, muuta ei löytynyt. Hyvin saatiin pois paha, tai ainakin se näkyvä osuus. Jatkona lisää sytoja, nyt tablettilääkityksellä.
    Kuulin etukäteen, että leikkauspäivän iltana jo nostavat kävelemään. Kuulosti hurjalta, mutta totta. Toisena aamuna jo omatoimisesti aterioille.
    Vatsassa oli hurja arpi, kuin vetoketju, eli hakaset. Samoin tällainen kertakäyttökoje, nimeltään Pico. Imi kudosnestettä haavasta.
    Komea pystyarpi vatsassa, 30 cm. Bikineihin en aio kesällä pukeutua, muttei haittaa.
    Loppujen lopuksi etukäteispelkoni oli isompi kuin totuus. Nyt vain toivon, että paha pysyy pois.
    Jotenkin ymmärrän, että teidän kiinteät kasvaimenne ovat kiltimpää sorttia, kuin ympäri levinneet ”röpelöt”. Samoin, jos merkkiaineet ovat suht normaalit. Omaa merkkariani luulin painovirheeksi, ei ollut. Nyt verikokeet näyttäneet normilukemia.
    ”Älä pakene synkkää pilveä, se ei ehkä sadakaan..” on hyvä johtolanka teille molemmille. Tsemppiä.

    #71088
    Rae
    Participant

    … olin jo aiemmin kertoillut siitä leikkauksesta, anteeksi toisto. Kysykää mitä vaan, vastaan jos osaan. Ja ilo täytyy repiä niinkin pienistä asioista, esimerkkinä: umppari lähti, eli ei tarvitse enää pelätä umpisuolen tulehdusta. Samoin, kun olin syöpiksellä ja askitesta liruteltiin ulos, niin aamupunnituksissa otin ilon siitä, että paino laskee.
    Sytojen jälkeen uusi kasvanut tukkani on vallan nätti, moderni, lyhyt ja harmaaraitainen. En koskaan muuten olisi pätkäissyt kulahtanutta hiirenhäntääni.
    Kieltäydyn miettimästä mikä on tulevaisuus. Nyt odotan kevään aurinkoa ja ensimmäisiä narsisseja.

    #71089
    Niin
    Participant

    Kiitos Rae kun vastasit. En edes tiedä onko minulla oikeutta kirjoittaa tänne, minuahan ei hoideta syöpäpotilaan, sisälläni on jotain mikä ei ole hyvän laatuinen eikä totuutta tiedä vielä. Ystäväni sanoi minulle tänään että mun leikkaus on pikkujuttu. Itsekin välillä mietin onko minulla oikeutta olla näin huolestunut kun minua paljon sairaampia on. Minä en ikinä ole bikinejä pitänyt. Viime kesä oli ensimmäinen vuosiin kun menin uimarannalle uimapuvussa. Kun on aina pitänyt itseään rumana, se on nyt muuttunut, tahdon vaan tulla terveeksi. Olen millainen olen, olen minä. Mun vatsa on turvonnut niin että harvat housut mahtuu jalkaan. Toppahousujeni nappi ja vetoketju on auki kun ei ne kiinni mene. Naapuri kysyi olenko raskaana. Olen ollut 2 poikaa minulla on. Hirveästi on viime aikoina tullut lapsuusmuistoja mieleen, hyviä sellaisia, elävästi muistan asioita joita en ole muistanut vuosiin. Mitä olen ihmetellyt kun elämä ei ole kohdellut hyvin. Paljon hyvää siinä nyt näen. Koen ja tunnen. En tiedä josko kaikella tarkoitus. On vaan otettava vastaan mitä tulee.

    #71090
    Niin
    Participant

    Minulta siis poistetaan vasen munasarja ja molemmat munatorvet ettei niihin kehity mitään pahanlaatuista. Laporoskopiana. Askitesta ei ”vissiin ole” sanoi lääkäri tutkiessaan.
    Toivon että paha pysyy poissa, Rae sinun kohdallasi ja kaikkien muidenkin, että paha saadaan pois kaikilta. Pysyvästi.

    #71099
    Rae
    Participant

    Hei Niin ja kumpp.
    Meille jokaiselle oma sairaus on se ainutkertainen. Aina on niitä, joilla asiat ovat pahemmin, ei voi verrata. Tunteet ovat aitoja. Se, mihin minä kiinnitän nykyään huomioni on se, kuinka paljon syöpää onkaan…
    Tilanteesi kuulostaa hyvältä, ei edes ”kunnon leikkausta”. Jatkoa ajatellen, kohdallasi ollaan paljon tarkempia jatkossa. Olet seurannassa.
    No, enpä minäkään bikineihin sulloudu. Lempiharrastuksenani on ollut vesijuoksu, nyt koronan ja sairauden vuoksi katkolla. Oli aikanaan kova kynnys lähteä uimahalliin, kun parikymmentä vuotta sitten menetin rintani, joka rakennettiin uudelleen.
    Kasvoin siihen, että vatsasta rakennettu uusi rintani on osa minua. Joskus huomaan hallilla pitkiä katseita, ei haittaa. Ehkä näin osoitan sen, että ei menoa haittaa, vaikka arvissa löytyy….Nyt vatsan arpi on vielä niin näkyvä, että voi hätkähtää. Odotan kesää ja luonnonvesiä.
    Näillä arvilla mennään, elämän matkamuistoja.

    #71107
    Niin
    Participant

    Minä ajattelen jotenkin niin että elämän varrella meille kaikille tulee arpia ne vaan ei aina näy ulospäin. Syvimmät arvista tulee sieluun.

    #71122
    Niin
    Participant

    Leikkaus taas päivän lähempänä ja pelko alkaa ottaa valtaa. On ollu kipuja useampana viikkona taas. Minusta tuntuu että mä oon menossa johonkin mistä en enää palaa. Illalla kävin vetää lasta pulkassa ja painoin kaikki maisemat mieleen. Tuntu että minusta tyhjeni, valuu sisältä jotain ja samaan aikaan tuntu että oisin voinu kävellä loputtomiin. Ei yhtään helpota et on lukenu miten kaikki piti olla ok ja totuus paljastui joksikin ihan muuksi. Tänä aamuna vasenta kylkeä polttaa. Onhan näitä tuntemuksia ollu jo useamman kuukauden siten että välillä ei koske mihinkään. Välillä en kuule mitä mulle sanotaan. Välillä oon äkäinen välillä itkunen. Tiedän että etukäteen ei pitäisi pelätä. Vaikeaa se on. Kun on tunne että tässä ei käy hyvin.

    #71126
    kariitta
    Participant

    Minun on syytä lukea kokemuksistanne, milloin stytohoitoja tarvitaan. Niihinkin joudun varautumaan. Olen itse 64v ja odotan avoleikkausta, jossa vatsaontelostani poistetaan ”kissan kokoinen” kasvain. Kiinnikkeitä ja verisuonia on lähtöisin munasarjoista. Ne poistettaneen, kuten kohtukin. Veriarvoni ovat ok, eikä imusolmuke – ym markkerit hälytä verikokeissa. Koholla on ainoastaan CEA -arvo 56, joka liittynee suolistoon, ehkä umpilisäkkeseen. Ennen leikkaustani odotan vielä tarkempaa keuhkojen TT- (tomografia) -lausuntoa ja paksusuolen tähystystä, joista etäpesäkkeiden mahdollisuus ratkeaa.
    Olkaamme naisia sellaisina, kuin itse määrittelemme.  Lääketiede suokoon meille toivoa ja lisää elinvuosia hoitojen kylkiäisinä, vaikka ne raskaita olisivatkin.Tärkeää on kuulla jälkeenpäin, miten hoitonne ja leikkauksenne ovat auttaneet.  
    Löydöksistäni on kirjoitettu latinaksi -appendix – cervix – thorax, joten pakkohan on googlettaa, mitä ne tarkoittavat. 

    #71152
    Niin
    Participant

    Eilen oli leikkaus. Maha on kipeä mut koitan ajatella parhain päin, nyt koskee kun haavat paranee. Burana plus panadol. Patologi ilmottaa ainoastaan jos jotain huolestuttavaa löytyy eli nyt toivotaan ettei sieltä kuulu mitään.

    #71156
    Niin
    Participant

    Hei! Olisi kysymys johon toivon että joku leikkauksen läpi käynyt osaisi vastata. Mulla on kahtena yönä peräkkäin tullut yöllä selällä maatessa selkä vasemmalta puolelta lapaluun läheltä todella kipeäksi. Päivän aikana kipu hellittää. Voiko tuo johtua lihaskivusta vaan? Kauankohan kuuluu kestää että jälkivuotoa on? Verta tulee pönttöön vähän vieläkin eilen ja toissapäivänä pönttö oli kirkkaan punainen siteeseen tulee vaan vähän. Leikkaus siis torstaina ja molemmat munanjohtimet poistettiin ja vasen munasarja kasvaimineen oli hajonnut nostettaessa ja huuhdottu limainen neste sisuksista. 3 haavaa jotka näyttää siisteiltä. Itse en niitä näe kun vatsa valtavan turvonnut. Kiitos etukäteen.

    #71160
    Rae
    Participant

    No nyt se on ohi sinulla, hyvä. Vaikea sanoa mikä on syynä selkäkipuusi, mutta en ensimmäiseksi veikkaisi etäpesäkkeitä, paikkakaan ei siihen viittaa. Ennemminkin sitä, että nukkuessasi tiedostamattasi yrität varjella haavojasi väärästä asennosta. Itselläkin oli aika taiteilua leikkauksen jälkeen.
    Kuulin itse mielenkiintoisen teorian munasarjasyövästä. Eli syöpä ei välttämättä ole lähtöisin munasarjasta, vaan munajohtimen päästä irtoilevista pahanlaatuisista soluista. Toivottavasti joskus saa lisää tietoa.
    Voisi selittää minunkin vain vatsakalvolta löytyneet syöpäkasvaimet. Sinullekin hyvä, että poistivat.
    Olen utelias: millaiset arvet sinulla on? Itsellä on 30 cm pystyarpi, hakasten vielä ollessa oli kuin vetoketju. Hurja.
    Toivon nopeaa paranemista. Syö proteiinipitoista, auttaa haavojen paranemisessa.

    #71162
    Niin
    Participant

    Hei Rae! Minulle tehtiin laporoskopia, arvet navassa vasemmalla navan vieressä ja alhaalla navan alla, muutamia tikkejä vaan. Taas heräsin kipuun, se sattuu ihan kunnolla. Lapaluun alle sisälle. Taidan siitä soittaa ja kysyä ihan varmuuden vuoksi. Haluaisin jo lopettaa särkylääkkeet. Oon miettiny sua ja kaikkia niitä naisia joita leikattu enempi, joilla isommat arvet, poistettu rinta jne miten hurjia juttuja ihminen voi joutua läpi käymään ja miten vahva ihminen on sen edessä mitä eteen annetaan.

    #71194
    Aurinkoinen
    Participant

    Hei!
    Olisiko täällä vertaistukea munasarjasyöpään sairastuneista. Minulla todettiin vatsaan levinnyt munasarjasyöpä 34-vuotiaana. Ensin tehtiin tähystysleikkaus, jossa otettiin koepaloja. Niistä paljastui syöpä ja sainkin jo alle viikon päästä tähystysleikkauksesta ensimmäisen sytostaatin. Tarkoituksena siis saada 3 annosta sytoja ennen isompaa leikkausta, jossa poistetaan munasarjat, kohtu, imusolmukkeita jne. Kuinka nopeasti toivuitte isosta leikkauksesta?
    Aika tuntuu matelevan kotona ollessa ja odottaessa uutta hoitoa. 3 viikkoa on pitkä aika. Miten saatte ajan kulumaan? Näin korona aikana ei viitsi ihmisiäkään nähdä ja infektioriski huomioonottaen en riskeeraa. Toki lasten kanssa iltaisin aika menee nopeasti.
    Onko kukaan käynyt töissä sytostaattien aikaan? Itse olen toistaiseksi sairauslomalla.

    #71200
    -mari-
    Participant

    Hei Aurinkoinen,

    Täällä kirjoittaa yksi kanssasi saman läpi käynyt. Minulla todettiin munasarjasyöpä marraskuussa 2016. Sain kolme sytostaattihoitokertaa ennenkuin tehtiin iso avoleikkaus, kesti 11 tuntia, maaliskuussa 2017. Leikkauksessa poistettiin munasarjat, kohtu, perna, vatsapaita,tehtiin paksusuoliavanne… Hurja leikkaushaava n.30 cm. Toipuminen tuntui alkuun etenevän hitaasti ja kun sytoja jatkettiin vielä kesään saakka, olin todella huonovointinen. Mutta pienin askelin toipuminen edistyi ja päivät tuntuivat valoisimmilta. Itse haava parani nopsaan. Tähän mennessä matkalla on ollut yhtä sun toista, mutta hengissä ollaan ja todellakin nautitaan joka ikisestä päivästä!
    Töissä en olisi hoitojen aikana pystynyt käymään, koska olin niin huonovointinen. Pitkän sairasloman jälkeen minulle myönnettiin työkvyttömyyseläke.
    Tsemppiä päiviisi, hyvässä hoidossa olet :)

    #71201
    Aurinkoinen
    Participant

    Kiitos viestistäsi Mari!

    Hienoa kuulla että olet toipunut sairaudestasi.

    Avanteen mahdollisuutta mietin ja hieman stressaan. Onko avanteen kanssa eläminen sujunut hyvin? Tuottaako se haasteita joissakin asioissa/tilanteissa?

    Miten hiusten kanssa, onko hiuksesi kasvanut hyvin takaisin mikäli ne lähtivät hoitojen myötä?

    Ehkä minunkin pitää nyt vain keskittyä itseni hoitamiseen ja unohtaa työkuviot hetkeksi. Nuori kun olen niin ajatuksena kuitenkin palata työelämään jossakin vaiheessa.

    #71202
    Rae
    Participant

    Hei Aurinkoinen ja Mari
    Enpä olisi uskonut, että löydän täältä saman polun käyneitä ja käyviä…
    Eli minulla myös takana tuo avoleikkaus ja sytot. Minulla oli myös sytoja ennen leikkausta, leikkaus viime maaliskuussa ja loput sytot perään. Pitkäänhän tuo hoito kestää, mutta joskus loppuu.
    Minulla lähti kanssa leikkauksessa paljon, tosin avannetta ei tarvinnut, umppari sai myös kyytiä. Arpi oli/on kyllä hurja, 30 cm minullakin. Kun siinä oli hakaset, niin näytti aivan vetoketjulta :)). Sellainenkin erikoisuus siihen oli pantu kuin Pico- imuri. Toimi 7 päivää, sitten roskiin.
    Loppujen loppuksi se leikkaus ei ollut niin kauhea kuin olisi ajatellut. Jo ensimmäisenä iltana nostivat ylös kävelylle, en olisi uskonut. Olo hutera kuin vastasyntyneellä vasikalla, mutta pystyssä. Leikkauksesta toivuttuani loput sytot. Nyt tablettilääkityksellä.
    Suomessa on aivan upea jälkiseuranta syöpään. Labrat, kuvantamiset ja numero johon soittaa. Turvallista.
    Suosittelen kyllä, että unohdat työkuviot toistaiseksi. Tai sitten teet kevennettyä, stressiä ei kannata hankkia. Yritä vain pitää itsestäsi mahdollisimman hyvä huoli, itse ulkoilin päivittäin. Sopii myös näin korona-aikaan.
    Isoin muutos varmaan tapahtui nupissa. Joka päivästä kiitän, katson kuin uusin silmin maailmaa. Seuraavaksi varmaan riemuitsen ensimmäisestä leskenlehdestä.
    Niin, tukka. Oma lookkini muuttui täysin. Ennen oli leuan alle ulottuva polkka, ”aina” tummanruskeaksi värjätty. Nyt ihana punkkarisiili (ekan kerran kävin siistimässä puoleentoista vuoteen). Luomuna, ilman edes hiuskiinnettä, kaunis harmaasävyinen moderni malli, jonka aion pitää. En olisi uskaltanut ennen tehdä näin rajua liikettä, nyt sytot hoitivat homman.
    Tsemppiä teille, kertoilkaa miten menee.

    #71207
    Aurinkoinen
    Participant

    Kiitos Rae kun jaoit kokemuksesi.

    Sain tänään kuulla että kasvainmerkkiainepitoisuus on laskenut ensimmäisen sytostaatin jälkeen, jee. Eli todennäköisesti sytostaatti puree ainakin jonkin verran. Huomenna olisi toinen hoito, jännitä taas niitä oireita mitä sytostaatit toivat. Minulla oli useamman päivän etova olo, joka paikan kolotus, väsymys ja voimattomuus. Lisäksi pieni flunssa tuli päälle, joka vei myös voimia. Nyt kuitenkin niin onnellinen siitä että verikokeet oli ok ja saan huomenna toisen sytostaatin ajallaan.

    #71208
    -mari-
    Participant

    Hei Aurinkoinen ja Rae,
    Tuntuu hyvältä, että on muitakin saman kokeneita, joskaan en tätä sairautta kenellekään toivoisi!
    Aurinkoinen kysyit hiuksista… Lähtivät toiseen sytoon mennessä suurimmaksi osaksi ja pian sen jälkeen kampaajani ajeli loputkin pois. Siinä me itkettiin yhdessä loppujen suortuvien tippuessa lattialle. Muistan kuinka hän sanoi, että pian kuule leikellään tukkaa taas entiseen malliin. Hankin peruukin, jota en sitten käyttänyt kertaakaan. Ostelin nättejä trikoopipoja, joihin ompelin kaupasta ostettavia irtohiussuortuvia, jotka näyttivät siltä, että korvallisilta pilkottaisi omia hiuksia :) Leikkauksen yhteydessä pidettiin sytoista vähän pidempään taukoa, niin hiukset kasvoivat sängelle, mutta tippuivat taas pois, kun hoidot jatkuivat. Sain viimeisen syton juhannusviikolla, ja kampaajalla kävin ekan kerran tammikuussa taas. Voi sitä iloa ja riemua!!!

    Avanteeni kanssa kesti kauan tulla sinuiksi, mutta kuten moni on sanonut, mieluummin avanne kuin syöpä. Olen oppinut elämään sen kanssa, vaikka täytyy myöntää, että haasteita on ollut ja on vieläkin. Mutta ei kannata stressata eikä murehtia etukäteen :)

    Ihana kuulla, että sinulle Aurinkoinen tuli hyviä uutisia labrasta! Tsemppiä huomiseen :) Ja Rae, nauti uudesta lookistasi :)
    Kirjoitelkaa kuulumisianne!

    #71211
    Rae
    Participant

    Onpa kiva, että saan vastakaikua.
    Aurikoiselle tiedoksi: itselläni löytyi suoraan vatsakalvolta kasvain/ kasvaimia, eli ei tyypillinen munasarjasyöpä. Vettäkin ehti kerryttää reippaasti, löytyikö sinulta?
    Kyllä nuo sytostaatit kestää, pahoinvointiin kannattaa tosiaan syödä niitä lääkärin määräämiä pahoinvointilääkkeitä. Eihän se olo mukava ole, väsyttää yms., mutta kannattaa ajatella niin, että näin tiedät että sytot purevat. Ja se on hyvä merkki, että heti merkkarit laskevat. Sinulla on varmaan tuo Paksitakseli ja Karboplatiinikoktail?

    #71212
    Aurinkoinen
    Participant

    Oli vastassa jonkin verran askitesta. Ja maha on turvonnut joten todennäköisesti nestettä siellä on. Toki isoin kasvain oli 14cm joten sekin varmasti isontaa jo itsessään vatsaa. Minulla on paklitakseli ja karpoplatiini yhdiatelmähoito. Sain kuitenkin tänään allergisen reaktion paklitakselista, joten se hoito keskytettiin. Sain vain karpoplatiinin. Tämä tietysti harmittaa, miten vaikuttaa nyt syöpäsoluihin jne. 3 viikon kuluttua saan paklitakselia vastaavaa lääkettä ilman lisäaineita tms ja lisäksi karpoplatiinin. Sitten kuvataan ja tehdään suunnitelma leikkauksen suhteen.
    Onko teillä muilla kokemusta allergisesta reaktiosta? Onneksi on vaihtoehtoja sytostaattien suhteen kuitenkin, voi vaihtaa toiseen.
    Yritän ajatella positiivisesti ja luottaa saamaani hoitoon :)

    Avanteesta vielä sen verran että se on kyllä totta että enemmin avanne kuin syöpä. Aiheuttaako avanne ääniä? Ilmeisesti ilmantuloon voi hieman ruokavaliollakin vaikuttaa? :D

    • tätä vastausta muokkasi 8 months, 1 week sitten Aurinkoinen.
    • tätä vastausta muokkasi 8 months, 1 week sitten Aurinkoinen.
Esillä 20 viestiä, 61 - 80 (kaikkiaan 350)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.