Esillä 20 viestiä, 621 - 640 (kaikkiaan 800)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #74019
    Katkarapu
    Osallistuja

    Menen ensi maanantaina hakasten poistoon terveysasemalle. Vähän jännittää, kun haava on vielä arka. Toki maanantaihin on vielä aikaa toipua. Niin että varaanko mukaan purukapulan vai annanko näytteen keuhkojen kapasiteetista??

    #74020
    Rae
    Osallistuja

    No tuskin tarvitset suukapulaa, keuhkojen tuuletuksesta puhumattakaan…
    Koko rumbaan verrattuna hakasten poisto oli helppo nakki, ainoastaan tsekkaa että kaikki tulevat pois… Meinaan itselle jäi yksi navan viereen…

    Itse kävin just hammaskiven poistossa, sattui enemmän.

    Siitä se toipuminen alkaa. Vaalenee ja ”kutistuu” pikkuhiljaa. Itseä ei arpi ainakaan haittaa, käyn arpineni uimahallilla kahdesti viikossa.

    #74023
    Lumia
    Osallistuja

    Katkaravulle tsemppiä hakasten poistoon!

    #74024
    Silmu
    Osallistuja

    Katkarapu, ei se hakasten poisto oikein missään tuntunut. Minulla laitettiin alavatsalle sellaista teippiä pariin kohtaan kun vähän repsottivat, näytti aika hurjalta se arpi jossain vaiheessa mutta parannuttuaan on ihan siisti. Vielä näkyy hakasista pienet punaiset pisteet arven molemmin puolin, näyttää vähän ladulta.

    #74025
    Katkarapu
    Osallistuja

    Kiitos kommenteistanne, siskot . Hakasten poisto taitaa kuitenkin olla pienin juttu tässä kokonaisuudessa. Hassu minä . Ehkä pikemminkin jännitän huomista lääkärin soittoa …
    Selkeää edistystä huomaan haavan paranemisessa, ja kipulääkettäkin olen voinut jo vähentää. Mikäs tässä on maatessa, kun palvelu pelaa . Paitsi että alaselkä väsyy. Pyysin puolisoa laittamaan tyynyä välillä ristiselän, välillä polvitaipeen alle, ja se auttoikin hetken, mutta nyt on taas jumi. Täytyy tsekata sairaalapostin mukana tulleet voimisteluohjeet, josko niistä saisi vinkkiä. Yritän käydä kävelyllä, istua ja seistä koko ajan enemmän, mutta vielä tuo makuuasento näyttää voittavan, kun ei vaan jaksa.
    Ystävän vierailu tällä viikolla toi paljon piristystä, ja viikon kuluttua tulee äiti ❤️.

    #74029
    Silmu
    Osallistuja

    Katkarapu, soittiko lääkäri?

    #74030
    Katkarapu
    Osallistuja

    Äh, soittoaika siirtyi… Maisaan tuli ilmoitus, että tulokset eivät olleet vielä valmistuneet, joten lääkäri soittaa viikon kuluttua.

    #74032
    Silmu
    Osallistuja

    Luulin, että säästyisin neuropatiaoireilta kun ei tähän asti ole ollut mitään, mutta nyt alkoi sormet puutua. Varmaan viimeinen hoito vielä pahentaa oireita kunnes ne häviää – jos häviää.

    #74038
    Katkarapu
    Osallistuja

    Tänään varmistui diagnoosini: ”Stage IA kirkassoluinen ovariokarsinooma” – olen niin kiitollinen, että syöpäkasvain huomattiin näin alkuvaiheessa.

    Sytostaattihoidot (paklitakseli-karboplatiini) alkavat 30.11. Mihin kannattaa varautua?

    #74042
    Silmu
    Osallistuja

    Katkarapu, mietin miten niihin sytostaatteihin valmistautuisi. Käytännön jutuista: juo reilusti vettä aamulla niin kanyylin laitto saattaa onnistua helpommin, ota pussi Pegorionia ennalta ehkäisevästi koska kortisoni todennäköisesti jumittaa mahan, ota jotain tekemistä mukaan että saat ajan kulumaan. Jos on ruokarajoitteita, niin ota syötävääkin. Meillä löytyy keittiönurkkauksesta sämpylöitä, banaania, jogurttia, keksiä ja jotain ateriankorvikejuomia. Keliaakikkokaverin sämpylän taas oli syönyt joku muu, niin oli olleet eväät aika vähissä.

    Itse tiputuksen aikana suosittelen laittamaan ajanvietteen sivuun silloin kun aloitetaan sytostaatin tiputus ja vielä sitten kun tiputusnopeutta nostetaan. Siinä on hyvä vähän tunnustella tuleeko jotain allergista reaktiota. Minä katselin puhelinta ja ajattelin, että varmaan sen takia tanssii näkökentässä mustia täpliä ja odotin ehkä tovin liian pitkään ennen kuin ilmoitin, että nyt on huono olo. (Sain siis toisella kerralla reaktion paklitakselista, nyt on jo kahdesti tiputettu ongelmitta sen jälkeen.) En tiedä millaista muualla on, meillä on ollut rauhallista, kukaan ei kailota puhelimessa eikä televisio ole kovin kovalla. Ihmiset eivät juuri tunnu juttelevan toisilleen, mutta riippuu tietysti porukasta.

    Sivuvaikutuksista on vaikea tietää mitkä osuu omalle kohdalle, mutta tukka alkaa lähteä noin kahden viikon kuluttua ekasta hoidosta. Kulmakarvat ja ripset harvenee vasta myöhemmin, onneksi ei kaikki tapahdu kerralla. Alussa ei vielä hoitoja seuraavana päivänä tuntunut mitään, nyt loppumetreillä tuntuu että kaikki oireet alkaa nopeammin ja kestää pidempään. Minulla pahin sivuvaikutus on ollut se, että päässä heittää ja jalat tuntuvat voimattomilta. Suussa on paha maku ja kaikki maistuu oudolta. Muutaman päivän elän jollain mahdollisimman mauttomalla, lähinnä jogurtilla ja viilillä. Ajatuskin juomisesta oksettaa juuri niinä päivinä kun pitäisi juoda reilusti että saisi sytostaatit huuhdottua pois. Limakalvot kuivuu, muttei sitä heti huomaa kuin suussa. Nyt saa jo ostella silmätippoja, nenäsuihkeita ja intiimialueen hoitoöljyjä.

    #74043
    Silmu
    Osallistuja

    Naiset: seksielämä leikkauksen jälkeen. Sattuuko? Me ollaan nyt hurjat kaksi kertaa yritetty kesäkuisen leikkauksen jälkeen. Ekalla kerralla ajattelin, että oli vaan liian vähän liukastusvoidetta, mutta toisella kerralla oli sen lisäksi öljyäkin ja silti sattui. Jotenkin tuntui kuin sisään olisi tungettu väärässä kulmassa vaikka kyllä mies ihan oikeassa paikassa oli eikä kokeiltu mitään akrobaattista asentoa. Pitää varmaan kysyä lääkäriltä – tai ehkä tehdään ihan sisätutkimus vielä – mutta onko kellään vastaavia tuntemuksia? Tuli tässä juuri mieleen emättimen laskeuma, mutta mitään siihen viittaavia oireita ei ole.

    #74045
    Katkarapu
    Osallistuja

    Silmu, kiitos noista vinkeistä sytohoitoihin. (Ja hyvä tietää, että gluteenittomat eväät saattavat mennä parempiin suihin, keliaakikko kun olen minäkin .) Ensi viikolla olen taas yhtä kokemusta viisaampi!

    #74053
    Elvira
    Osallistuja

    Hei! Minulla oli syyskuussa
    avoleikkaus, kohtu ja munasarjat, imusolmukkeet ym poistettiin munasarjassa olleen syöpäkasvaimen vuoksi. Jatkohoitoa ei tullut koska ei ollut levinnyt. Haava on parantunut hyvin. Koskahan voisin aloittaa kuntosalin, jumpat yms. Kylpylään ja vesijuoksuun jo haluaisin mutta uskallanko jo? Miten olette toimineet?

    #74056
    Silmu
    Osallistuja

    Elvira, kyllä minulle sanottiin että sairasloman jälkeen saa elää ihan normaalia elämää. Tietysti kannattaa varmaan aloittaa liikunta vähitellen ja omaa oloa kuulostellen.

    #74057
    Magia
    Osallistuja

    Silmu, et ole ainut kellä vaikeuksia käynnistellä seksielämää uudestaan. Mulla oli tammikuussa leikkaus ja kun itellä oli vähän kaikenlaista niin oliko nyt toukokuussa vai kesäkuussa vasta ekan kerran seksiä leikkauksen jälkeen ja aissaatana… oli semmoiset fiilikset että tuleeko tästä mitään. Mutta just se että edellisestä kerrasta oli niin pitkä aika ja jännitti niin vaikeelta tuntu vaikka totta kai liukuvoidetta käyttikin. Ja endometrioosikin vaikuttaa jossain määrin. Mutta on se siitä ekasta kerrasta helpottunut vaikka vieläkin hieman saattaa sattua ainakin alkuun. Sain kyllä lähetteen seksuaaliterapeutille ja kävin kerran siellä juttelemassa mutta totesin että kun itse koen hiukan kiusallisena seksielämästä keskustelun niin ei se keskustelu sitten niin kovin antoisaa ole joten tuhlaan tässä vaan molempien aikaa.
    Lääkärin mukaan limakalvot kunnossa joten fyysisesti kaikki ok. Enemmän tässä ollut tuo henkinen puoli että omassa kropassa ollut välillä syvältä olla että seksi ei tosiaan kiinnosta ja kun edellisestä kerrasta aikaa niin pieni kynnys taas alkaa sitä harrastaa. Mutta toivottavasti se tästä, itse kullakin.

    Hyvin voi sinne neuvontapuhelimeen soitella vaikka oma kysymys tuntuisi tyhmältä, itse sain kyllä ystävällistä palvelua / neuvoa sieltä 🙂

    #74059
    Silmu
    Osallistuja

    Magia, ihan normaalia sitten ilmeisesti. Rohkenin kysymään mieheltä miltä tuntui, koska ajattelin että jos olis joku emättimen laskeuma, niin kai siellä mieskin tuntisi jonkun pullistuman. Ihan normaalin tuntuinen kuulemma. Ehkä sekin vaikuttaa kun ei oikeasti itseäni voisi seksi vähempää kiinnostaa tällä hetkellä. Peilikuva on nyt tosi väsyneen näköinen kun on kulmakarvat ja ripset harventuneet. Päässä kasvaa pehmeää valkeaa nukkaa, saa nähdä tuleeko enää värillisiä hiuksia takaisin kun aika paljon oli harmaata ennestäänkin. Saa nähdä montako milliä ehtii tukka kasvamaan ennen töihin palaamista. Sain sairasloman jatkoa 8.1. asti siirtyneiden hoitojen takia ja siihen kolme viikkoa pitämättömiä kesälomia, niin eka työpäivä on 30.1. Tuntuu pitkältä ja lyhyeltä ajalta, monta järjettömän paksua kirjaa kuvittelen lukevani tässä sairasloman aikana, mutta eipä aina ole ollut edes niin hyvä olo että olisi lukeminen kiinnostanut.

    #74063
    ’-Vilja-
    Osallistuja

    Tervehdys pitkästä aikaa!

    Uusia ryhmäläisiä on tullut paljon sitten viime vierailuni, tervetuloa.
    Joku kysyi hiuksista. Minulla oli viimeiset sytostaatit viime vuoden elokuussa. Lokakuussa hiukset alkoivat kasvaa ensin valkoista untuvaa, sitten teräksenharmaata. Nyt hiukseni ovat saman väriset kuin ennen hoitoja, kastanjanruskeat ja joukossa hiukan ”harmita”, minun tapauksessani valkeita. Hiukseni ovat aina olleet tuuheat ja vahvat, näin nytkin, ainoa ero on että ne kasvavat nykyään kiharoina!
    Pituutta hiuksilleni on n 18cm (kun venyttää kiharat suoriksi) ja kuontalo on niin runsas että monet ovat luulleet sitä peruukiksi
    Hirveän pitkältä tuntui kyllä aika hiuksia odotellessa.

    Seksistäkin kysyttiin. Mitään seksihaluja ei kyllä ollut leikkauksen jälkeen, turvonnut arpinen keho tuntui hankalalta ja vieraalta.
    Mies ei mitenkään asiaa kiirehtinyt. Itse tein päätöksen kun määrätty sairausloma päättyi, että jos töihinkin pitäisi pystyä niin kai sitten seksiinkin. Alkuun jännitti meitä molempia, mutta hyvinhän se sitten sujui. Kipuja ei ollut, mutta oma pää vaati totuttelua kun en kokenut itseäni enää kauniiksi arpisena ja kaljuna.

    Imusolmukkeiden poiston vuoksi minulle jäi pysyvä lymfaturvotus enkä vieläkään ole sinut kehoni kanssa.Kompressiovaatteet eivät ole mitään seksitamineita ja niiden riisuminen ja pukeminen käy ihan työstä. Kiskon supertiukat, paksut ”sukkahousut” jalkaan liukusukan ja tahmapintaisten puutarhakäsineiden avulla. Useamman minuutin homma.
    Onneksi mieheni sanoo minua edelleen kauniiksi, hänen tukensa on kullan arvoista.

    Hyvää pikkujouluaikaa toivoen, Vilja❄️

    #74064
    viivinen
    Osallistuja

    Hei,

    Uusi käyttäjä täällä.

    Odottelen tässä kolmatta viikkoa patologin lausuntoa.

    Tähystysleikkaus tehtiin ja jääleikkeessä oli granuloosasolukasvain. Eli kaipa se on sitten se. Kuinha paljon mahtaa olla poikkeavuuksia jääleikkeen ja lopullisen vastauksen välillä?

    #74065
    Silmu
    Osallistuja

    Viivinen, minulla pysyi diagnoosi samana, mutta sinun kasvaintyypistäsi löysin Duodecim-lehden artikkelista tällaisen:

    ”Patologille GSK:n diagnoosi voi olla haasteellinen, ja kansainvälisissä aineistoissa GSK:n diagnoosi on muuttunut noin kolmasosassa tapauksista joko hyvän- tai pahanlaatuisemmaksi kasvaimeksi.”

    Ilmeisesti voi siis diagnoosi vielä muuttua. Vaan miten sen saamisessa kestää noin pitkään? Minulla oli leikkaus torstaina ja lopullisen lausunnon sain seuraavan viikon perjantaina.

    #74067
    Rae
    Osallistuja

    Heissan kaikki uudet ja vanhat ♥️.

    Tuosta diagnoosivastauksen saamisesta tulee ”omat ajat mieleen”…

    Eli odottavan aika on pitkä, kun on tarkemmin tutkittavaa. Minulle kerrottiin tämä, kun omasta mielestäni vastauksen olisi pitänyt olla jo selvä (googlen mukaan). Raskastahan se oli ja nykyisille odottaville on.
    Vaan ihan tulevaisuutta varten tutkimukset pitää tehdä hyvin, ihan mahdollisia hoitojakin varten.

    Näin jälkikäteen koko rumbaa muistaen, se vaihe diagnoosia ja tulevaa hoitoa odottaen oli raskain aika. Ei sytot, leikkaus hiustenlähtö yms…
    Tuntui, ettei nuppi kestä. Vaan yhä on yhtenä kappaleena.. .

    Voimia toivotan kaikille kanssakulkijoille. Yhtä matkaa kuljetaan, eri vaiheissa ♥️

Esillä 20 viestiä, 621 - 640 (kaikkiaan 800)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.