Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Munasarjasyöpä

Munasarjasyöpä

Esillä 20 viestiä, 321 - 340 (kaikkiaan 350)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #72309
    -mari-
    Participant

    Voihan nenä…kirjoitin just pitkän tarinan ja sormi oli ajatusta nopeampi ja kaikki lähti!!!

    Terveiset teille kaikille täältä kotimaan ihanilta teiltä! Täällä ollaan nautittu loppukesän päivistä, hämärtyvistä illoista, syksyn koputtelusta… elämästä!!! Ajatukset tuppaa kääntyä tuleviin hoitoihin, vaikka kuinka yritän tyrkkiä niitä pois mielestä!

    Onpa kurjaa Rae, että matkallesi osui vielä vesivahinko! Toivon sinulle paljon tsemppiä ja jaksamista!

    Aurinkoisen sanat lohduttaa, että ainakaan sinulle ei ole tullut hirmuista pahoinvointia viikoittaisista hoidoista! Hiustenlähtöä jännitän, turhamaista tiedän, mutta silti jännitän! Ja toivon, että veriarvot pysyisivät hyvänä ja ennenkaikkea toivon, että hoidot tepsivät!!

    Vilja älä turhaan kadu sanojasi niille nuorille, jotka typerästi käyttäytyivät naureskelemalla. Lisää suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan toivoisin!

    Minä jatkan vielä tätä akkujenlatausreissua täällä ja lähetän teille jokaiselle iloa päiviin ja hyvää vointia 😊🌻

    #72328
    -Vilja-
    Participant

    Hei ystävät!

    Eilen kävin sydän pamppaillen lääkäriin kuulemaan TT-kuvauksen tuloksia – joita ei ollutkaan!!
    Lausuvista lääkäreistä on tällä hetkellä pulaa joten odotellaan ainakin viikko vielä.
    Osaatte varmaan kuvitella tuntemukseni.

    Ihana hoitava lääkärini, nuori nainen, oli vilpittömän pahoillaan tilanteesta. Hän kannusti minua lähtemään nyt kaikesta huolimatta Rodokselle. Lääkäri jopa kysyi poikani vointia, viimeksi kun tavattiin itkin koko ajan koska pojan tilanne oli silloin huono. Nyt onneksi jo oleellisesti parempi.
    Matka kestää kolme viikkoa ja hän sanoi että vaikka jotain ikävää kuvasta löytyisi, tarvitsen nyt tauon hoidoista toipumista varten.

    Huomenna siis lennetään miehen kanssa kaksin Kreikan lämpöön 🌞
    Varovaisesti uskallan toivoa että tämä rumba olisi ainakin joksikin aikaa ohi.
    Tänään meillä on 19-vuotis hääpäivä ja matka on meidän yhteinen hääpäivälahja. Miehelle suunnittelemani mitalin pitäisi tänään tulla pikapostissa, jännittää ehdinkö saada sen ennen huomisaamuista lähtöä lentokentälle ennen kukonlaulua.

    Tänään Facen muistoista katsoin vuoden takaista kuvaani, en tunnistanut sitä naista jolla oli luonnostaan vahvat ja tummat ripset ja kulmat sekä tuuheat pitkät hiukset. Kyynelet nousivat silmiin.
    En silti ajattele että olisin turhamainen, kenellä vain varmasti ottaa koville näin suuri kehonkuvan muutos.

    Toivon teille jokaiselle hyviä syyspäiviä; ruoka maistukoon, kivut kaikotkoon, hiukset kasvakoon ja hoidot olkoon vaivattomat! 🍁🌸

    #72335
    -mari-
    Participant

    Hei Vilja!

    Oli varmasti pettymys, kun et saanut kuvauksen tuloksia. Mutta ne odottavat kyllä ja kuulet ne aikanaan.

    Toivon sinulle ja miehellesi ihanaa hääpäivälahjamatkaa Kreikkaan ☀️❤!!!
    Nauti joka hetkestä, olet matkan taatusti ansainnut. Toivottavasti mitali tulee ajoissa 🎖👍

    Teille muillekin hyvää alkavaa syyskuuta 🍂

    #72336
    Rae
    Participant

    Haluan minäkin osaltani toivottaa ihanaa ja rentouttavaa lomamatkaa sinulle Vilja ja kumpp.🌴
    Ei se kolme viikkoa heilauta sinne tai tänne, nyt tosiaan tekee huilitauko hyvää.
    Tiedän tunteen, kun hoidoissa tai seurannassa tulee viivästyksiä, heti alkaa möröt pyöriä päässä. Vaan nyt kaikki irti ihanasta lomasta, Välimeri on parhaimmillaan, siinä voisi vaikka asua.
    Jännä muuten tuo kehonkuva. Kun menetin rintani, niin olin kuin eri ihminen. Pahimmillaan peilistä katsoi rinnaton, hiukseton ja turvonnut hirviö. Vaikka sen jälkeen jouduin käymään toiseen otteeseen vastaavan läpi, nyt peilistä katsoo simpsakka, tosin harmaantunut nainen. Eli Vilja, tulet vielä takaisin, entistä ehompana 💚.
    Itse jännitin tänään soittoa, kävin eilen verikokeessa. Ei tullut🤗.
    Lämpöiset terveiset kaikille täältä vesivahinkoevakosta. Kolmas majapaikka, puhaltimet paahtavat kotona…

    #72349
    Ashley
    Participant

    Hei kaikille!
    Aluksi kiitän Rae sinua, kun vastasit kirjoituksiini, silloin monta kuukautta sitten. Olin aika lopussa silloin ja putosin masennuksen mustaan kuiluun, mutta lopulta pääsin ”syöpäjunaan” ja reippaasti se kulkikin. Nyt kysymys teille aktiivisille ja kokeneille ihan vaan mielenkiinnosta: Kuka päättää syöpähoidoista? Olen hoitojen aikana tavannut henkilökohtaisesti kaksi erikoistuvaa lääkäriä, mutta en koskaan tullut kysyneeksi, että hekö ne päätökset tekevät. Minulla oli niin rutiinitauti, ettei mitään erikoista tarvinnut miettiä, saati kehitellä uusia hoitomenetelmiä/sytokomboja. Perinteisillä mentiin. Minun ei enää tarvitse mennä hoitavaan yksikköön, joten enpä voi enää kyselläkään. Nyt vaan aloin asia mietiskelemään, kun kaikki tuo muu hässäkkä on jo ohi. Tää ei ole mitään tärkeää, joten kysymyksen voitte sivuuttaakin, varsinkin, kun ”väärä ryhmä” (mutta tämä on aktiivinen). t. Ash

    #72354
    Ashley
    Participant

    Asia selvisi, kansallisten hoitosuositusten mukaan menty. Jätän nyt tämä foorumin, hyvää jatkoa teille kaikille. Ash

    #72355
    Rae
    Participant

    Hei taas ystäväiseni😘.
    Ensinnäkin Ashleylle kiitokset kiitoksista, lämmitti mieltä. Hienoa, että sinulla on homma hanskassa, lykkyä jatkoon 😁.
    Mitäkö muuta teille kuuluu? Mitenkä Mari ja Aurinkoinen teidän hoidot jatkuvat? Vaikka hiustenlähtö onkin sivujuonne syövän hoidossa, niin on yllättävän iso juttu kuitenkin. Varmaan siksi, että on niin näkyvä ja kehonkuvaan kuuluva asia. Toivottavasti ei ole ollut pahoinvointia?
    Itsellä kun poistettiin aikanaan rinta, niin tunsin siirtyvän. ”terveiden kirjoihin” vasta, kun vatsamakkarastani rakennettiin uusi. Vaikkei olekaan alkuperäisen veroinen, on kuitenkin oma. Täysillä mennään uimahallissa, yms…. Silloin parikymmentä vuotta sitten oli kolaus naiseudelleni. Olen kuullut, että mies jättää jossain tapauksissa… Kauheaa.
    Nyt kun lähtivät muutkin elimet, niin ei tahtia haittaa. Itsetuntoni ei ole kohdusta, munasarjoista yms kiinni, kun vain saisi ”terveenä kuolla” . Aika on vahvistanut.
    Vilja varmaan vielä nautiskelee Välimeren auringosta? 🐬🌴.
    Itsellä vesivahinkoevakko jatkuu…. Nyt luovutan väliaikaisen asunnon takaisin omistajilleen, itse hautaudun omaan boksiin pariksi päiväksi. Kuivaajat lähtivät, nyt vielä lattian ja revityn seinän korjaus.
    Kaikella on puolensa: en ole ehtinyt miettiä syöpään ollenkaan. Vielä kun Saksan ystäväni kävi täällä, niin ajatukset olivat muualla. Yritän kannustaa nyt häntä. Sairastaa liikkumiseen vaikuttavaa sairautta, joka alkaa näkymään ulospäin.
    Vaikea aihe, mutta oletteko tehnyt hoito tahtoa, esim omakantaan? Itse lukaisin uudelleen kirjoittamani toiveet. Eli DNR- päätös ja riittävä kivunlievitys, kun joskus se päivä tulee.. ”Saappaat jalassa” eteenpäin, ei pakolla hengissäpitoa. Vaan en aio vielä minnekään lähteä, aion vielä hankkia uutta kotiin… 😁.
    Kaunista syksyä toivottelen kaikille, Joulua kohti mennään🎅💝.

    #72356
    Rae
    Participant

    Ashleylle vielä: Jos en aivan väärässä ole, niin hoidoista päättää usean ammattilaisen ryhmä palavereissaan.
    Se, kuka päätti minun uudesta lääkkeestäni on arvoitus, siksi aionkin kysyä lääkäriltäni, kun hänet taas näen. 🦋

    #72413
    -Vilja-
    Participant

    Hei pitkästä aikaa!

    Tervehdys täältä etelän lämmöstä.
    Sain kuvauksen tulokset lopulta vasta viikko sitten. Askitesta näkyy lantionpohjassa ja maksan lähellä mutta sytostaatteja ei nyt jatketa. Tilanne kontrolloidaan joulukuun alussa. Helpottavaa!

    Täällä on lämpöä ollut 28-32 astetta ja tunnen joka päivä kuinka tervehdyn ja voimistun lisää.
    Meri on kirkas ja lämpöinen, ruoka maistuu. On ihanaa olla irti kaikesta siitä arkisesta jonka keskellä murehti omaa oloaan.

    Vaikka sataprosenttista varmuutta paranemisesta ei olekaan, olo on kuin lottovoittajalla.
    Ei sytostaatteja, ei pahoinvointia eikä kipuja tällä erää 🤗
    Hiukset ovat jatkaneet jo aiemmin alkanutta kasvuaan, harvoina ja vitivalkoisina! Ennen olin brunette.
    Kulmakarvat ovat alkaneet kuultaa ihon alta yhtä mustina kuin ennenkin. Saas nähdä minkä näköiseksi tässä vielä tullaan.

    Alan henkisesti valmistautua ensi viikon kotiinpaluuseen. Eiköhän se syksykin ole ihan kiva.
    Sormet jo syyhyää päästä istuttamaan kukkasipulit.
    Toivottavasti kaikki pääsevät ottamaan syksyä ja talvea vastaan kesästä hyvin voimautuneina.
    Tsemppiä vesivahingon kanssa Rae.

    Kiva lukea kuulumisianne!

    #72414
    -Vilja-
    Participant

    Ps. Mitali tuli kuin tulikin ajoissa ❤️

    #72424
    Rae
    Participant

    Voi ihanaa Vilja🥇. Viestisi sai hyvälle tuulelle, olet aivan selvästi ns. voimaantunut. Selvästi osaat nauttia hetkestä, miettimättä huomista. Välimeren seutukin on aivan ihana syyskuussa, vesikin kuin linnun aitoa.
    Mitäkö miehesi piti mitalista? Oliko yllättynyt?
    Sinunkin lookkisi näemmä muuttuu, aiotko antaa olla, vai värjäyttää tukan? Itsellä melko harmaa, mutta aion lokakuussa hankkia päälle raidat tai väripalkin tms. Lokakuun lopussa on sitten taas labrat, kuvaus ja lääkäri. Se hyvä puoli tässä vesivahingossa on ollut, etten ole ehtinyt paljon muistella syöpää. Se onkin sitten ainoa hyvä puoli.
    Lähden tänään katsomaan laminaatteja, kaipuu on kova siistiin ja omaan kotiin. Nyt asustelen romun keskellä, kun kuivaajat ovat pois.
    Lämpöisiä terveisiä (Viljalla onkin lämpöistä) kaikille. Pidetään lippu korkealla, ja antakaahan kuulua itsestänne 🧡🧡

    #72425
    Rae
    Participant

    .. aitoa = maitoa. Nakkisormi oon 😘

    #72426
    Aurinkoinen
    Participant

    Hei kaikille 🍁🍂

    Viikot vierivät yllättävän nopeasti. Viljan loma kuulostaa ihanalta, lämpöä ja rentoa oloa🤍 uskon että tunne sytostaattien jälkeen on mahtava, vaikka varmuutta paranemisesta ei ole. Keho palautuu jälleen ”uomiinsa”. Jäikö sinulla sytostaateista jotakin pysyviä oireita?

    Rae tsemppiä vesivahingon kanssa. Olet ainakin saanut pakostakin muuta ajateltavaa kuin syöpä. Minä päätinkin mennä hetkeksi takaisin töihin hoitojen ohella. Saan muuta ajateltavaa. Työ on fyysisesti kevyttä etätyötä joten uskon jaksavani. Tuli tunne että nyt täytyy saada jotakin normaalia tähän ja tehdä jotakin hyödyllistä. Luulen sen piristävän.

    Minun hoidot jatkuvat entisellään. Hoitojen tehosta en osaa sanoa, kuvataan jossakin vaiheessa taas. Olo on kyllä hyvä eikä oireita ole. Jospa se olisi hyvä merkki. Toisaalta kasvainmerkkiaine jatkaa nousuaan, sehän tässä tietenkin huolestuttaa. Onneksi arki auttaa saamaan ajatukset muualle ja välillä syöpä unohtuu kokonaan. Kunnes taas sairaala ja hoidot kutsuu.. elämä on nyt tätä, sille ei voi mitään. Olen yrittänyt sopeutua, vaikeaahan se tahtoo olla.

    Mukavia syyspäiviä🍂🤍

    #72427
    Rae
    Participant

    Mieltä ilahduttaa, kun luin myös sinun kuulumisesi Aurinkoinen💜.
    Se tavallinen arki on parasta terapiaa, muistan eka kierrokselta. Siis töihin vaan…
    Silloin olisin antanut mitä vaan, että olisin päässyt takaisin tylsään arkeen. Silloin tietää, että on raskas taakka kannettavana.
    Maria huhuilen, mitäkö sinulle kuuluu? 🦉.
    Kahvis taisi jättää meidät, ehkä facessa on sopiva keskusteluosio? Itse en ole liittynyt faceen, olen kokenut sen liian sitovaksi. Moni on siitä syystä lopettanutkin siellä. Oletteko te vilkaisseet?

    #72438
    -Vilja-
    Participant

    Hei taas.

    Kotona ollaan ja kukkasipulit on istutettu odottamaan kevättä. Uskon että istun huhtikuussa ihailemassa niitä terassilla miehen kanssa ja päässäni on hiukset 😄
    Nyt ihan muutaman päivän sisällä on valkoisten haituvien joukkoon alkanut kasvaa tummempaa sänkeä.
    Oma väri näyttää olevan palautumassa. Ihan mielelläni olisin kyllä muuttunut valkohiuksiseksi.
    Myös kulmakarvat ovat alkaneet kasvaa vauhdilla ja silmiä kehystää kolmen millimetrin mittaiset ripset.

    Mitalin ojentaminen miehelle sai meidät molemmat kyyneliin, mutta voimauttaviin sellaisiin. Tästäkin me selviämme!

    Rodoksella otin aurinkoa ihan pokkana pienissä bikineissä ja nyt arpi ei näytä ollenkaan niin pahalta. En tiedä muuttuuko tilanne kun rusketus katoaa 😅

    Ihailen sinua Aurinkoinen että olet jaksanut palata työelämään. Toivotaan että henkisen virkistymisen ohessa myös kehosi alkaa vahvistua. Olet jälleen kerran osoittautunut nimimerkkisi mukaiseksi.

    Ja Rae, joko vesivahinkoremontti alkaa olla loppusuoralla? Itselle olisi kauhistus joutua elämään remontin keskellä. Minun mieleni tarvitsee hiljaisuutta, selkeyttä ja rauhaa voidakseen olla levossa.
    Keskeneräisyyden sietäminen on taito jolla en ole tullut siunatuksi.
    Ihan mahtavaa että maailma alkaa avautumaan koronan jäljiltä. Nyt voi aktivoitua ystävien tapaamisessa kun tilanne vihdoin sen sallii.

    Tällä kertaa näin lähes yltiöpositiivisissa tunnelmissa, ihanan loman jälkimainingeissa.

    Kaunista, värikästä syksyä 🍂🍄🍁

    #72468
    -Vilja-
    Participant

    Hei!
    Ennenaikainen oli viime päivityksen tuuletus upeasta toipumisesta 😬
    Keskiviikkona illalla alkoikovat vatsakivut.
    Pakko oli lähteä päivystykseen. Vatsa kuvattiin.Nenämaletku oli yön ja kovat kipulääkkeet, ei auttaneet.

    Aamulla kirurgi katsoi kuvat ja ilmoitti että sinut leikataan nyt. Suolitukos.
    Hirveä ahdistus iski mutta mitäs saatoin, ei kun hätäleikkaukseen.

    Heräämössä kirurgi kertoi että koko ohutsuoli oli täynnä kiinnikkeitä, joka mutka tukossa.
    Leikkaus oli kestänyt 5,5 tuntia.
    Yksi puhkeama oli tullut ja se paikattiin.
    Lantiossa oli askitesta ja jokin löydös joka lähti patologille.

    Nyt ainakin kolme vuorokautta ravinnotta nenämahaletkun kanssa.

    Kirurgi sanoi vielä pelkäävänsä kestääkö paikkaus vai joudutaanko leikkaamaan uudestaan.
    Syöpäleikkuksen jäljiltä kuulemma nuo kiinnikkeet.

    Enpä tiedä mitä ajattelisin tai sanoisin.

    Toivottovasti teillä muilla parempia kuulumisia.

    #72469
    -Vilja-
    Participant

    Sekavat tekstit, varmaan ymmärsitte 😅

    #72470
    Rae
    Participant

    Heissan. Kylläpä sinua Vilja nyt koetellaan. Tämäkin vielä, tuli kuin puskista😬. No ainoa hyvä puoli on se, että näin kävi vasta matkalta tultuanne, Suomessa kun on loistava erikoissairaanhoito.
    No nyt leikkaus on ohi, kuntosi paranee päivä päivältä, samoin sinua seuraillaan. Onneksi menit ajoissa päivystykseen.
    Samoin ovat kyllä tarkkoja, tämä löydös voi olla täysin harmiton, mutta se varmuus… Odottaminenhan on kaikkein raskainta.
    Itse luin leikkausraportista, että lantion imusolmuke näytti isommalta, lähti tutkittavaksi. Jännitin sitä, vaan ei mitään ollut.
    Toivottavasti sinä sait kerättyä aurinkoa ja voimaa tarpeeksi, jaksat tämänkin koettelemuksen.
    Mitenkä sinulla Aurinkoinen menee hoitojen kanssa? Toivottavasti tasaiseen tahtiin?
    Ja Mari on tainnut tehdä sen autoloman, toivottavasti oli nautittava?
    Itsellä evakko loppusuoralla, korjausvaihe menossa. Vielä viikko evakossa, nyt vkl kotona romun keskellä.. 😜. Yritän ajatella positiivisesti: ainakin syöpä on välillä unohtunut, saan uudet lattiatkin.
    Kaikille jaksamista ja parempaa loppusyksyä toivotan🧡. Asioilla on tapana järjestyä.

    #72471
    Aurinkoinen
    Participant

    Voimia Vilja! Harmillista että suolitukos pääsi yllättämään hyvin alkaneen toipumisen sytostaattien jälkeen. Niin kuin Rae sanoi, tulosten odottaminen on pahinta. Toivotaan hyviä uutisia. 🤍

    Hoidot menevät omalla painollaan.. mutta kyllä tämä homma alkaa kyllästyttämään. Joskus mietin että en jaksa edes lähteä hoitoon… joku siinä vaan vastustaa, haluaisin elää ja unohtaa syövän edes hetkeksi. Minut kuvataan viikon kuluttua, sen jälkeen katsotaan mille aletaan. Enitenhän sitä toivoisi että hoidot olisivat tehonneet ja saisin hoitotauon. Edes se 3kk olisi mahtavaa, elää arkea ja kerätä voimia. Kai tämä hoitoväsymystä on. 😏

    #72473
    Rae
    Participant

    Hei taas 💛. Panin keltaisen sydämen sadepäivän iloksi…
    Aurinkoinen, uskon, että hoitoväsymys on iskenyt näin pitkän hoitorupeaman vuoksi. Sitä kun haluaisi jotain muutakin, kuin aikatauluttaa elämänsä syövän vuoksi. Syövästäkin pitäisi saada ”lomaa”.
    Joko sinua jännittää kuvaukset? Itsellä on se labra-kuvaus-lääkäri loppukuusta. Nyt olen peilaillut, josko vatsa olisi taas kasvanut (ascites). Taitaa olla vain kesäkiloja.
    Vaikka itse olen reilun kahden kuukauden sisällä muuttanut 7 kertaa, niin hyvä puoli tosiaan on syövän unohtaminen. Seuraava muutto on korjattuun kotiin.
    Syksy on rankkaa aikaa muutenkin, koetetaan vaan jaksaa. Kun jouluvalot ilmestyvät, ollaan voiton puolella.
    Ihana ruska jatkukoon, nautitaan siitä. 🍁🍂🍃

Esillä 20 viestiä, 321 - 340 (kaikkiaan 350)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.