Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Syöpähoidot ja seuranta Kontrollit + seuranta

Kontrollit + seuranta

Esillä 20 viestiä, 41 - 60 (kaikkiaan 72)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #66979

    ronja
    Participant

    Maya, Syöpäsanakirjassa oli alla oleva määritelmä. (Suoraa kopsattu )

    Musinoosi karsinooma
    Karsinoomatyyppi, jossa esiintyy mikrokooppitutkimuksessa havaittavaa limaa kasvainsoluissa tai niiden ulkopuolella (vertaa Karsinooma).

    On tää niin erikoisalaa ettei näistä ymmärrä mitään. Hyvältä kuulostaa, että on poistettu. Ollaan sitä iloisia. Uusiiko tämmöiset ? Who Knows .

    Huomaan, että olen niin kyllästynyt osaltani tähän epätietoisuuteen ja parantumakttomaksi luokiteltuun sairauteen tällä hetkellä että en jaksa muuta kuin katsoa MM lätkää -Suomi Kanada finaalia ja nauttia hetkestä. Sit unilääke naamariin ja nukkumaan. Huomenna en vielä tiedä mitkä on tunnelmat. Nää fiilikset vaihtelee niin rutkasti

    Iso halaus kaikille. Vielä ollaan elossa…

    #67006

    Maya
    Participant

    Ronja, kuinka voit tänään?

    Lääkäri soitti minulle eilen. Lupasi laittaa lähetteen tt-kuviin. Viimeistään sitten heinäkuun kontrollikäynnillä kuvaukseen.

    Elämässä tapahtunut paljon, ei ole hirveästi ehtinyt syöpää miettiä. Sain tänään vinkin syöpää sairastaneiden/sairastavien – ei väliä missä kohtaa on menossa – naisten vertaistukiryhmästä täällä oman kuntani alueella sekä lähiseudulla. Mahdollisesti voisin harkita, en seuraavalle, mutta sitä seuraavalle kerralle menoa.

    Kovin väsynyt olen kuitenkin ollut, ja vatsakipuja, välillä hyvin koviakin, on.

    #67011

    ronja
    Participant

    Hei

    jostain syystä kirjoitukseni eivät lähde enää ?

    Kokeilen taas mut anyway voin hyvin ja kiva Maya et sait lähetteen TT kuvaukseen

    #67012

    ronja
    Participant

    No nyt kirjoitus lähti. Olen kirjoittanut pitkiäkin juttuja tänne ja pois ovat pyyhkiytyneet. En ole hyvä tekniikassa.

    Jatkoa edelliseen… pikkusen masentaa tämä parantumattomaksi luokiteltu hoitolinja ja ” elinaika kuukausissa”… katotaan montako kuukautta

    #67039

    Maya
    Participant

    Hei kaikille,

    Ronja, toivon sinulle hirmuisesti voimia hankalan tilanteen keskelle. Toisten on helppo sanoa, että yritä nyt vaan nauttia elämästä ja ”jäljellä olevasta ajasta”, mutta ei se varmasti ole helppoa. Itse kehotan sinua tekemään sellaisia asioita, joista saat voimaa ja hyvää mieltä, mutta oman jaksamisen rajoissa. Kuinka olet nyt voinut? Toivottavasti en pahoittanut sanoillani mieltäsi, koska sitä en todellakaan halua tehdä. En vaan aina ehkä osaa valita sanojani tarpeeksi hyvin.

    Minulla on kalenteri täynnä, vaikka kesä onkin. Ihan hyvä vaan – on viikoissa aina pari kolme päivää tyhjää jolloin saa kerätä voimia. Kysin lääkärin teksti oli ilmestynyt Kantaan. Heinäkuu kontrollikäynnillä otetaan tt-kuvat. Aikaa eivät olleet vielä antaneet. Koen hyväksi, että on tekemistä niin tulee tuo aikakin sitten muka nopeammin. Tekeminen on sellaista mistä nautin, saan olla ihmisten parissa ja suunnitella tulevaa, vaikka kauhean pitkälle en uskallakaan suunnitella kun kuitenkin sellainen huono varjo seuraa, joka huutaa korvan juuressa ”entä jos…”.

    Hyvää kesäkuuta itsekullekin, voimia tähän hetkeen ja tulevaan!

    #67062

    ronja
    Participant

    Hei Maya,

    Kiitos sanoistasi. Olen voinut vaihtelevasti. Hirveästi väsyttää ja suussa on rakkuloita. Niistäessä tulee verta mutta kipuja ei ole. Paino on pysynyt samassa tai hiukka laskenut. Vaihdoin viilin kermaviiliin ja oon lisännyt aterioita ja välipaloja.
    Palliatiiviselta lääkäri soitti ja ehdotti tapaamista. Mulla on nyt hänen kanssaan tapaaminen samalla viikolla kuin tapaan syöpälääkärin. TT kuvaus on 20.6 lab ensi ma. Sytkyt ke.
    En voi uskoa että tilanteeni on paha. Miten tähän sopeutua,kun haluaisi elää ? Tämä tauti on niin kamala kaikenkaikkiaan ja minusta on kammottavaa ajatella että tää vaan lisäääntyy. Joskus toivon että joku äkkitapaturma olis helpompi tapa mennä pois vai onko sittenkään. Juttelen näistä palliatiiviselle lääkärille. Hän sanoi jo puhelimitse, että henkistä tukea kyllä järjestetään. Mitä nyt haluankin. Tekevät Meilahdessa yhteistyötä. Apua siis saan. Kysyn myös saisinko jotain lääkettä tähän ahdistukseen. En kestä näitä totuuksia elämän pituuden arvioinneista vaikka tiedän ettei mitään voi luvata ja vointikin sen kertoo.
    Kesäkuu on mulla bookattu kans melko täyteen. Joitain päiviä on ettei ole mitään ja tarvitsen ne lepoon.
    Tänään heittäydyin traagiseksi ja muistelin shakespearen runoa ” ollako vai eikö olla, siinä pulma ompi mulla. Jalompaa olisi kestää kaik kohtalon inhat iskut – vai kuolla ”. Mietin noita sytkyjä ottaakko niitä vai ei. Jos ottaa niin kärsimys pitkittyy, jos ei ota niin tauti vie nopsaan. huh huh. Tuli tuollekin uudenlaista sisältöä.

    Muuten en ole fb ssa. Pääseekö sinne keskustelupalstalle mitenkään vai pitäiskö liittyä sinne ? Osaako joku neuvoa

    Nyt hyvää yötä. Nukkukaa hyvin

    #67064

    Kia Kolangio
    Participant

    moi Ronja,
    mulla on tosiaan aivan sama tilanne kuin sulla, tosin mun kohdalla palliatiivinen on jo sovittu (pari kolme viikkoa sitten kun olin osastolla) ja polkaistu käyntiin.
    kun ennen olin HUS syöpiksen potilas, olen nyt sitten Kotisairaala-nimisen yksikön potilas.
    tämä tarkoittaa sitä, että hoitaja tai lääkäri tulee aina paikan päälle kotiini jos tarvetta on ja vaikka keskellä yötä.
    lisäksi, koska mulle asennettiin dreeni, sen huollon tulee hoitamaan hoitaja kaksi kertaa viikossa.
    onneksi en ole joutunut soittamaan siihen Kotisairaalan turvanumeroon vielä kertaakaan sillä kivut on hallinnassa ja voin kaikin puolin hyvin kokonaistilanne huomioiden.
    Kotisairaala toimii minusta loistavasti, tunnen olevani turvassa. se on tärkeää, turvallisuudentunne. syöpiksen kanssa olin välillä helisemässä kun sieltä oli vaikea saada hoitajaa, tai puhumattakaan, lääkäriä luurin päähän tms. nyt kaikki on niin selkeää.

    sulla tuntuu olevan kova hätä, enkä totisesti ihmettele sitä ollenkaan, joten kannattaa ehdottomasti tarttua tarjoukseen eli ottaa vastaan keskusteluapua, ja ilman muuta pyydät ahdistustasi lieventävää lääkettä, ihmettelen minkä takia et ole sitä vielä saanut/kokeillut?

    kun päätös palliatiiviseen siirtyminen tapahtui kysyin ensimmäistä kertaa elinajanodotetta. lääkäri sanoi, että mikään ei ole koskaan varmaa, mutta arvioi ”muutamia kuukausia”. taidan siis viettää viimeistä kesääni, tai mahdanko nähdä edes ensi joulua.
    ei vaan voi tietää. fb:n keskustelupalstalla joku kertoi olleensa palliatiivisen hoidon piirissä jo kaksi vuotta.

    sinne fb:n ”alaiseen” syöpissivuustolle ei taida muuten päästä jos ei ylipäätään liity fb:hen.
    itse kuulun ryhmään ”Eniten vituttaa syöpä” ja olen saanut sieltä tukea ja tietoakin. en käy siellä joka päivä mutta joskus kumminkin. suosittelen. uudet jäsenet otetaan aina lämpöisesti vastaan, joten sinne vaan jos kiinnostaa.

    en osaa kertoa miksi itselläni ei ole ollut pahoja henkisiä kuoppia, niitä sysimustia.
    toisaalta kun kivut riehuivat, olin aivan murskana.
    mutta mielenterveyteni on ok ja olen tasapainossa sekä sopeutunut tilanteeseeni. elän juuri niin kuin sanotaan, päivän kerrallaan.
    korostan, että mulla ei ole lapsia. se on varmasti yksi osasyy siinä, etten tunne mahdollisesti pian koittavasta kuolemastani tuskaa.
    lisäksi koko elämäni on ollut suorastaan (sorit kielenkäyttöni) paska keissi, mutten tunne onneksi katkeruutta, mitä tunsin nuorempana.
    olen nyt 57-vuotias. en jaksa tässä jäsennellä minkä takia kutsun elämääni noin kuin edellä sanoin. ja onhan meillä kaikilla ollut menetyksiä, pettymyksiä sekä kasapäin vastoinkäymisiä sekä kärsimyksiä jo ennen sairastumista. niin ainakin luulen. toisaalta ihmiset sanovat usein että ”minulla on ollut hyvä elämä”. se hätkähdyttää mua aina. voiko tosiaan olla niinkin?

    olen ehkä käsitellyt jo nuorempana (kävin pitkäkestoisen terapian läpi) ”elämän ja kuoleman kysymyksiä” joten juohtuisiko tämän sairauden suhteen ilmaantuneet mielen kipua aiheuttavien kysymysten ”helppous” ja kyky sopeutua tähän katastrofiin siitä. ehkä.
    terapiaan päädyin koska mielessäni ei huom VUOSIIN muuta pyörinytkään kuin toive saada kuolla.
    se oli kamalaa aikaa, todella hirveää.

    koskei mulla tosiaan ole lapsia en ole koskaan halunnut siinäkään mielessä elää vanhaksi. mutta ymmärrän kyllä miten raastavaa kaikki olisi jos lapsia ja sittemmin lapsenlapsia olisi.

    nyt mun pitää lopettaa.
    kunpa osaisin lohduttaa ja tukea sua jollain tavalla. pura mieltäsi ja ahdistustasi tänne niin paljon kuin tarvetta on. täällä ihmiset ymmärtävät kyllä. ja tartu siihen palliatiivisen lekurin ehdotukseen saada apua!

    kirjoitellaan taas.
    lämpöisin terveisin, Kia

    #67119

    ronja
    Participant

    Kiitos kirjoituksistasi Kia,
    Osaat niin pukea nämä tunteet auki.
    Olin eilen monen mutkan jälkeen sytohoidoissa. Piti vaan mennä klo 7 Meiccuun . Kontrolloivat ensin verikokeet sit tilasivat läkkeet ja sit vasta tiputtivat ne. Tällä kerralla kaikki meni hyvin ja vointi on paljon parempi. Juon enemmän käskystä. Ehkä se auttaa. En tiedä . Kipuja ei ole edelleenkään. Pahoinvointia hiukan.
    Mieliala ei pääse laskemaan kun mulla on koko ajan joku kyläilemässä. Olen oppinut sanomaan kyllä ei, koska haluan levätä. Alkuun en osannut ja väsytin itseni liikaa. Ne joita en ole ennenkään tavannut kuin töissä niin en ota kylään. Puhun kyllä puhelimessa kun jaksan. Kaikki eivät ymmärrä tätä syöpäsairautta. Suhtautuminen on sit sen mukaista…
    Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan
    Kiitos Kia palliatiivisen hoidon infosta. Yritän nyt mennä sinne avoimin mielin. Mua on elämä sinänsä kohdellut ok. Mitään suurempaa murhetta ei ole ollut muuta kuin nyt tämä sairaus. Sen takia varmaan tämä sairaus ottaa koville.
    Yritän kestää mitä tuleman pitää
    Kiitos kaikille tuesta , jota täältä olen saanut.
    Jaksamista päivään ja hetkeen mitä se kullakin juuri nyt on
    Ronja

    #67125

    Maya
    Participant

    Hei kaikille!

    Minä olen nyt vähän siinä tilanteessa, että väsytin itseni melkein loppuun.
    Onneksi kuitenkin ymmärsin ajoissa missä menen ja yhden kurssin peruutin tältä kesältä. Vaihdoin tuon peruutuksen avulla junalippuni päivää aiemmaksi ja matkaan kesäkuun lopulla Etelä-Suomeen vähän sukuloimaan ja lomailemaan. Kahden yön sijasta voin olla reissussa kolme yötä eikä ihan koko reissu mene matkustamiseen. Enemmän siis aikaa olla tuttavien seurassa ja voimaantua siinä samalla.

    Heinäkuussa kaksi eri käynti kysiin. Ensin kuun alussa tt-kuvat ja muutamaa päivää myöhemmin lääkärin vastaanotto. Hankalalta tunttuu, kun en saanut samalle päivälle aikoja, mutta onneksi lääkärikäynnille lähtee hyvä ja tärkeä ystävä mukaan. Hän sanoi minulle jotenkin niin hienosti, että tueksi ja olkapääksi, jos tulee huonoja uutisia, mutta myös ilon vastaanottajaksi, jos tulee hyviä uutisia.

    Vatsakivut olleet kovia. Maanantaina mentävä apteekkiin, josko Litalginia olisi sinne tullut. Viisi viikkoa sitten sain reseptin – silloin sitä ei apteekeissa ollut. Joka viikko olen kyselemässä käynyt. Ei oota ovat vain tarjonneet. Vatsantoimintakin ihan outoa. Vatsa kyllä toimii, mutta wc-käynnit tekevät kipeää ja kyyneleitäkin saa vessassa istuessa vuodattaa. Ei aina, mutta aika usein. Nykyään myös vatsani toimii kahdesta kuuteen kertaan päivässä. Ennen saattoi olla useiden päivien taukoja. Siis ennen leikkausta. Se on sitten eri asia, että liittyykö nuo yhtään mihinkään. Olen pitänyt itseni poissa etsimästä itselleni diagnooseja. Kyllä minä niitä vastauksia vielä saan.

    Voimia juuri sinulle ja juuri tähän hetkeen ja kaikkeen tulevaan!

    #67127

    Kia Kolangio
    Participant

    tuosta Litalginista. mulla on siihen myös resepti ja apteekissa sanottiin (Helsinki) että sitä pitäisi saapua myyntiin juhannusviikolla, tiedä sitten.
    vaikka lääke tulisikin taas myyntiin tuskin haen sitä enää kun pärjään kivunhoidossa muilla tropeilla. Oxynorm ja pitkävaikutteinen Oxycontin niistä tärkeimmät. nyt ajan alas pikkuhiljaa (lääkärin luvalla) Lyrican. samoin olen voinut alentaa Oxycontinia kolmestakympistä kahteen aamuin illoin. ne kuivattavat suuta suuremmilla annoksilla, mikä on ikävää mutta parempi tietty kuin sietää kipuja. jatkuvasti saa litkiä vettä paperinkuivan suun vuoksi. lääkäri neuvoi että purskuttele suussa öljyä mutten ole kokeillut koska uskoisin saavani siitä oksennusreaktion.
    mikä ihme tuossa Litalginissä on kun sitä ei saa? minusta juttu herättää epäluuloja kaiken puolin. tietääkö joku siitä tarkemmin?

    vatsantoimintaan joudun ottamaan joka päivä ”ylläpitoannoksen” Pegoratiota ettei vatsa mene jumiin. ummetus on kamalaa ja kivuliasta.
    jos tuosta Pegoratiosta huolimatta vatsa tekee tenät, otan Pegoratiota lähes tunnin välein, myös toimii mulla tehokkaasti. kerran kävi niin, että ummetus oli niin raju että jouduin perumaan menoni sytoon. kävelin pitkin kämppääni ja ulisin ennen kuin nuo edellä mainitut tropit laukaisivat tilanteen.

    oikein hyvää reissua Etelä-Suomeen Maya! ja valtavasti tsemppiä kaikkeen, toivottaa Kia

    #67177

    ronja
    Participant

    Menin tänään miesystävni kanssa palliatiiviselle polille kuulemaan tilannetta. Yllätys oli melkoinen kun sytkyt olivat tehonneet matavasti . Keuhkometareista pisteet jäljellä,Maksassa 2 pientä on ja vatsassa EI MITÄÄN.EN ole uskoa tätä. Nää sytkyjen sivuaikutukset ovat kovia, Ei tätä ole mitenkään tuntenut.

    To on lab ja onkologi perjantaina, Sit selviää jatkot. Ainakin 3 hoitojaksoo tulee kuulemma vielä palliatiivisen lekurin mukaan . Mutta katotaan.

    Lähete psykiatriaan tuli myös ja reseptit uusittiin

    En saa ees nukuttua vaikka otin illalla unilääkkeen,,,olen niin onnellinen. Nyt vaan eteenpäin. Kuntoo pitää saada jotenkin , liikkua pitää ja laihtua ei enää saa. Nukkuakin pitäis…. Hyää yötä kaikille ja vointia

    #67184

    Maya
    Participant

    Hei kaikille!

    Voi Ronja, kuinka hyviä ja ihania uutisia oletkaan saanut! Onnittelut niistä!
    Toivon sinulle kaikkea hyvää!

    Ei ole tullut Litalginia apteekkiin. Alan olla aika kädetön näiden kipujen kanssa..
    Reissuun kuitenkin lähdettävä perjantai aamuna aikaisin. Enää en kehtaa peruakaan.

    #67196

    Kia Kolangio
    Participant

    ihanaa Ronja! voi miten iloinen olen puolestasi! paljon onnitteluja noin loistavista uutisista!
    ja Mayalle oikein hyvää kesäreissua :)

    #67224

    ronja
    Participant

    päivitystä

    Niin kävin onkologilla pe yksin kun ajattelin et tulee pelkkää hyvää. No tuli sitäkin mut tuli kans palautus maan pinnalle. Parantumaton ja vielä 3 hoitokertaa ja sit tauko ja katotaan mihin iskee seuraavaksi ja vaihdetaa sytkyt jos nää ei enää tehoo…huh huh

    Olin eilen hoidoissa ja olen ollut petissä sen jälkeen. Verenpaine on pudonnut 86/ 45 tasolle pulssi kompensoi ja on 75. Kaveri on ollut auttamassa tänään. Kävi kaupassa ja teki kaikenlaisia herkkuja. Suolaa oon laittanut kielen alle. Sairaalaan en hevin mene ellei ole pakko.
    Katon huomenna mikä on tilanne. Nyt alan nukkumaan. En jaksa ees enempää kirjoittaa

    Hyvää yötä

    #67250

    Maya
    Participant

    Jahas, viesti katosi taivaan tuuliin..

    Ronjalle kommentoin alhaista verenpainetta. Onko noussut yhtää noista lukemista mitä kirjoitit? Kuinka jakselet?

    Itsestäni kommentoin, että olen väsynyt, koska en ole saanut nukuttua.
    Tt-kuvissa kävin perjantaina, tiistaina verikokeissa. Molemmilla kerroilla piikittivät oikein urakalla eikä suonia tahtonut löytyä.
    Lopulta lääkäri tuli tt-kuvia varten kanyloimaan, jotta saatiin varjoaine menemään. Verikokeita saivat kolme putkea viidestä. Laboratoriohoitaja oli sitä mieltä, että ne putket kyllä riittävät. Toivottavasti näin on.

    Keskiviikkona olisi sitten lääkäri. Ystävä lähtee onneksi sinne mukaan. Yksin en pystyisi. Tänään täytyy kuitenkin kirjoittaa listaa, mitä pitää kysyä. Unohdan muuten kysyä kaiken.

    Enää siis kaksi yötä..

    #67255

    Maya
    Participant

    Lääkärissä käyty.

    En tiedä.. Ei tullut oikein hyviä eikä huonoja uutisia.
    Kuvissa näkyi nestettä vatsaontelossa. Etenkin pernan hiluksessa sekä oikean munasarjan ympärillä. Lääkärin mukaan pseudomyksoman uusiutumista ei voida poissulkea. Kuvat lähtevät leikanneeseen yksikköön ja sieltä tulee tietoa jatkoista.

    Neste voi olla myös vaaratonta, suuren leikkauksen jälkeistä ”normaalia” nestettä.

    Lääkäri sanoi, että täytyy olla kuukauden kuluttua yhteydessä, jos ei ennen sitä kuulu mistään mitään.
    Jos nyt aiemmin ei ole lisäkontrollien tarvetta, seuraava kontrolli on suunnitelman mukaisesti kolmen kuukauden kuluttua, jolloin verikokeet ja vastaanotto.

    #67294

    Maya
    Participant

    Hei kaikille.

    Sain toissapäivänä hieman huonoja uutisia minut leikanneelta lääkäriltä.

    Se vatsaontelossa oleva ei olekaan nestettä. Se on massaa, joka näyttää hyvin samalta ct-kuvien perusteella, mitä se massa jota minulta poistettiin tammikuussa. Syyskuulle saan ajan ct-kuviin Ouluun ja samalle päivää kirurgin aika. Jos massa on kasvanut, on edessä uusi leikkaus. Eli siinä tapauksessa tuo massa olisi pseudomyksoomaa.

    Lääkärini perusteli, että miksi vasta syyskuussa kuvataan. Tuo kasvain on hitaasti kasvava, joten turha kuvata nyt heti uudestaan, jos massa ei olekaan ehtinyt yhtään kasvaa niin silloin saatetaan virheellisesti tulkita, ettei kyseessä ole pseudomyksoomaa. Mutta kyllähän se pelottaa itseäni ihan kamalasti, että jos se onkin pseudomyksoomaa ja ehtii kasvaakin vauhdilla tässä parissa kuukaudessa. Entä jos sitä on niin paljon, että enää on hyödytöntä leikata. Nämä nyt ovat varmaan niitä pahimpia pelkoja ja kauhuskenaarioita mitä voi olla, mutta en voi itselleni ja päälleni mitään.

    Ahdistaa ja pelottaa, yöunet jo kahdelta yöltä kadonneet. Tänään onneksi pääsen hieman purkamaan päätäni.

    #67307

    Kia Kolangio
    Participant

    hei Maya, halusin vaan tervehtiä ja kiittää tekstistäsi. käsitin että sulla on jo ammattiapua tuosta kun kirjoitit että pääset hieman purkamaan päätäsi. odottaminen on viheliäistä, sen tietää meistä jokainen.
    paljon lämpöisiä terveisiä sulle ja voimia odottelemiseen, Kia

    #67319

    Maya
    Participant

    Kia, kiitos!

    On minulla ammattiapua. Olen psykiatrian poliklinikan asiakkaana ollut jo ennen tätä syöpäepisodia. Välillä olen ollut psykiatrian osastollakin päätä lepuuttamassa, kuten juurikin tämän tammikuisen leikkauksen jälkeen. Tällä hetkellä omahoitajani on lomalla, olenkin saanut käydä psykiatrisen kuntoutuksen ryhmissä, jotta on tekemistä päiviin.

    Olen nyt yrittänyt tehdä kaikkea millä saan ajatuksia ihan muualle. Esimerkiksi eilen ja tänään olen käynyt kuntosalilla. Ehkä pidän silmällä jo mahdollista uusinta leikkausta. Ehkä niin ei saisi ajatella, ei vielä tässä vaiheessa, mutta haluan varautua, koska mitä paremmassa kunnossa olen, sitä helpommin tulen toivottavasti toipumaan leikkauksesta. Ja muutenkin. Onhan se hyvä/parempi asia aina positiivinen asia.

    Kirjoitellutkin olen, runoja lähinnä. Jotain yrittänyt lukea, mutta siihen ei oikein keskittymiskyky riitä. Musiikkia olen kuunnellut paljon.

    Tätä viikonloppua pelkäsin kamalasti. Mutta nyt voin melkein jo onnitella itseäni. Puolivälissä mennään.

    Mitähän Ronjalle kuuluu?

    #67331

    ronja
    Participant

    Hei
    Yritän tänne kirjoitella mutta en saa äitä lähtemään

Esillä 20 viestiä, 41 - 60 (kaikkiaan 72)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.