Artsi, sama tilanne täällä erektion puute syö miestä ja masentaa. Olen 55v ja 2 vuotta leikkauksesta, enkä ole pystynyt ollenkaan aktiin. Erektiolääkkeistä ei mitään apua. Leikkauksen jälkeen meni muutenkin alakerta tunnottomaksi ja katosi halutkin. Psa seurannassa edelleen, koska arvo 0.1 , ikävää tässä odotella milloin menee 0.2 ja sitten pääsee sädetykseen, sen jälkeen ei taida olla toivoa erektion elpymisestä, eikä tuntojen palautumisesta, lisäksi sädehoidoista suuri riski saada peräsuoli/virtsaputken syövän.

Sädehoidettavat, millaisia sivuvaikutuksia teille on tullut?

Hei,
rutiinitarkastuksen yhteydessä 5 vuotta sitten, minulla oli PSA 31. Puolen vuoden tutkimisen jälkeen eturauhanen leikattiin robotin avulla. Gleason 9, oli levinnyt rauhasen ulkopuolelle rakkularauhasiin ja imusolmukkeisiin. Kaikkea syöpää ei pystytty leikkaamaan, PSA 0.2

Aloitettiin kiireellä, hormonihoito ja sädehoito lantion alueelle. Nyt on kulunut 3 vuotta hoitojen päättymisestä, ja PSA on pysynyt mittaamattomissa (helmikuu 2021).

Leikkauksen jälkeen pystyin saamaan jonkinlaisen erektion. Hormonihoitojen aikana (2 vuotta) ei huvittanut edes yrittää, kaikki halut meni. Kaikki nivelet kipeytyivät niin että jokainen liike sattui.

Hormonihoidon jälkeen meni yli vuosi ennen kuin aloin tuntemaan mitään seksuaalisia haluja, mutta seuraava ongelma oli että sädehoito vei lopunkin erektiokyvyn. Myös tunto hävisi nivusista ja peniksestä. Vaimoni ei ole milloinkaan ollut mikään innokas seksiasioissa, ja tämä vei lopunkin romantiikan makuuhuoneestamme.

Mutta minä haluan edelleen yrittää. Pyysin lääkäriltä apua erektiottomuuteen. Suun kautta otettava erektiolääke ei auttanut, tunsin vain kuinka veri kiertää lantiossa hyvin, mutta pikkuveijari ei reagoinut.
Sain kokeiltavaksi pistoksen, (Invicorp) ja sitä kokeiltiin heti vastaanotolla. Pistos auttoi heti, minulle tämä oli suuri helpotus ja ilo. Kävelin sairaalan käytävillä, itkin ja nauroin ja vielä bussissa kotimatkalla oli jatkuva erektio. Pistoksella ei tule mikään entiseen verrattava erektio, mutta se kestää tosi kauan.
Lisähaaste on että seksi ei voi olla mitään spontaania, vaan vaatii valmisteluja ja useimmiten vaimon pinna ei kestä tätä. Minulle kuitenkin on suurin ilo tieto siitä, että pystyn harrastamaan seksiä. Suosittelen kyllä kokeilemaan pistosta.

Kiitos Jari58 ja Johannes! Minulla hiukan sama kokemus kuin Johanneksella – mikään ei toimi, ei myöskään pistos…

Olen samaa mieltä kuin Pepe52. Olen tuntenut, että olen numero kirurgin CV:ssä. Leikkauksesta toipumisesta ei hirveästi saanut ohjeita.
Kaksi kertaa on mennyt virtsaputki tukkoon ompeleen kohdalta. Se on rassattu auki jollain vaijereilla paikallispuudutuksessa. Aivan helvetin moista kipua ja tuskaa. Taju meni toisella kerralla.
Täältä olen löytänyt tietoa mm. penispumpusta. Siitä ei lääkäri tai urohoitaja puhuneet mitään.
Erektio on edelleen hukassa. Sildenafililla tulee pieni löysä erektio. Sildenafilista tulee kova päänsärky.
Löysässäkin erektiossa on ollut viiltävää kipua nivusen vasemmalla puolella. Kirurgi kertoi soittoajalla, että se menee ajan kanssa ohi ja ohjeisti käyttämään kipulääkkeitä.
Sain Vitaros reseptin jota on tarkoitus kokeilla. Tuo kipu mietityttää, jos erektio aiheuttaa viiltävän kivun niin miten siitä selviää. Panadolia ja Buranaa.

Hei. Minun alkutilanne 2008 oli PSA 13.7 ja Gleason 8. Oli kai kapselissa ja sädetys plus hormoonihoito. On sitten sätkytelty lääkkeillä tähän asti eli 13 vuotta.
Jokainen tapaus on omansa, nyt on hyvät urologit ja lääkkeet joten he kyllä tietävät miten toimitaan.
Olen 71v
Tsempit.

Minun tarinani on tämä.

Isäni kuoli ärhäkkään eturauhassyöpään 64 vuotiaana. Tuosta syystä osasin odottaa että minulle voi käydä samoin. Alku olikin vastaava, kuin isälläni, minullakin tuli ensin tulehduksia eturauhaseen, ero oli sitten se, että, tietenkin tutkimus ja hoidot ovat menneet eteenpäin, mutta osasin mennä heti lääkäriin ja sopia kokeista, ensin PSA, siitä jatkui muihin tutkimuksiin mm. kuvauksiin jne.

Lopputulos tutkimuksilla oli ”kuvantaen epäiltävissä invaasio vasempaan neurovaskulaarikimppuun ja vaikutelma kontaktista rectumin pintaan. Radiologinen TNM-luokitus T3aN0M0”. Syöpä ei siis ollut vielä levinnyt minnekään.

Hoitomuodoksi valkoitui kaikki seikat huomioiden ”ZX012 SÄDEHOITO MUOTOILLUILLA LAAJAKENTILLÄ – ISOSENTRINEN HOITO”. Hoidon valintaan vaikuttaa monet asiat muusta lääkityksestä alkaen, joten se on sovittava yksilöllisesti, kyllä minulta ainakin kyllä kysyttiin omaa mielipidettä, ehkä niitä ei aina ole riippuen tapauksesta.

Hoito suoritettiin tammikuussa 2017 neljän viikon aikana joka arkipäivä HUS:n syöpäkeskuksella, olin tuolloin 64 vuotias. Kaikki niin tutkimukset kuin hoitokin meni ammattitaitoisesti sekä ilman kummempia kipuja (ei se nyrkki peräsuolessa tosin mikään kiva ole jos vielä eturauhanen on kipeä), koko prosessin helpompaan läpimenoon itseni kannalta uskon vaikuttaneen sen että olin ikään kuin valmistautunut siihen, miettinyt vuosia jotta tällainen tauti minun on läpikäytävä, elävänä tai kuolleena.

Hoitotilanteessa ei ollut kipuja, lieviä kipuja tuntui jossakin alavatsan alueella muutaman kerran kotona tai töissä. Virtsaamisvaivoja ei ollut, jonkin aikaa hoitojen jälkeen on ollut virtsan tulo heikkeni ja on oikeastaan sitä ollut hieman vaihdellen koko ajan, ei kuitenkaan että sitä olisi tarve hoitaa. Ulostamiseen on ilmeisesti vaikutusta ollut pidempäänkin, suolen toiminnassa on ollut vaikeutta, tosin kaikki on lopulta pois tullut ihan omin avuin.

Sukupuolielämästä en täysin tiedä, vaimo lopetti sen jo hyvissä ajoin ennen minun hoitoon menoa ja on käyttäytynyt koko läheisyydestä hyvin loukkaavasti ja/tai välinpitämättömästi koko sairauden ajan, ehkä pelkäsi että tauti on tarttuvaa. Käsitän kyllä niin että paikat ovat nykyisin toimintakuntoiset ja homma hoituisi ilman mitään lääkitystä. Sotkuakaan ei tulisi niin paljon kuin ennen koska eturauhanen ei laimenna enää siemennestettä, se mikä tulee on tuhtia tavaraa. Vaimo otti avioeron 2021, joten uskon vehkeiden jäävän käyttämättä, ainakaan jonoja ei ole näkynyt oven takana.

Kivekset olivat hoitojen jälkeen jonkin verran kosketusarat ehkä pari vuotta ja nivusiin erittyi jotakin, imunestettäkö oli, kuitenkin nopeasti alkoi haista pahalle, sellaista ei minulla ole ollut aiemmin ja nyt sekin on loppunut.

Yhteenvetona voin sanoa, että tutkimuset sekä hoidot olivat ammattitasoisia sekä lähes kivuttomia, tällä hetkellä en koe taudin vaikuttavan juurikaan elämääni, PSA koe on vuosittain, arvo on ollut ok. Tärkeintä on pitää huolta että aloittaa kokeissa käynnin ajoissa (riittävän nuorena), jotta alkava syöpä havaitaan mahdollisimman aikaisin, tuo pitäisi miesten muistaa.

Minä täytän maaliskuussa 70 vuotta, vietän yksin eläkepäiviä omassa kaksiossa. Lapsia on viisi, mutta kovin usein he eivät ehdi vierailemaan, nyt kun näkyy nuoremmilla olevan vielä sellainen tapa että ei juuri vastailla viesteihinkään, mutta fiksuja ja kohteliaita he kaikki ovat ja toki vastaavat jos on tärkeää asiaa, niin ja jouluna heistä kävi kolme. Puhelinsoittoja on tullut viime vuoden aikana vain 2 ja ne samalta pojalta, nykyisin on kiireitä. Vanhin lapsista on syntynyt -76 ja -04, nuorin on siis lukiossa, olen heistä kaikista hyvin onnellinen, ulkopuolinen voi arvailla montako kertaa olen heitä vienyt harrastuksiin, vastaus on ”elikkä monta”.

Pitäkää äijät huolta itsestänne, ehkä muistakin.