Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Adenokarsinooma in situ

Adenokarsinooma in situ

Esillä 20 viestiä, 41 - 60 (kaikkiaan 67)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #66749

    Reeta-80
    Participant

    Moikka. Minä tosiaan olin jo maanantaina kontrollissa, siirtyi päivällä onneksi näin päin ja pääsin😃
    Nooooh, nythän on tää nyt taas tämmöstä odottamista tuloksista.
    Ja se mikä tuopi alavatsalle kipuja on todennäköisemmin suolisto, kun on laskeutunut tietenni alaspäin ja arpikudos.
    Nostettiin kuitenkin estrogeenimäärää, myös koska niin mietona ollut.. nyt jos saapi sinne nyt sitä kosteutta samalla, kun noi yhdyntäkivut jopa liukkarin kanssa ollut kivuliasta, joka todennäköisesti se arpikudos on syypäänä kun ei anna periksi.
    Sitten sain kortisonivoidetta tuohun ulkosynnyttimille, kun limakalvojen kuivuus aiheuttanut haavaumia. Sitten vielä uuden lääkkeen mun yliaktiiviseen virtsaamiseen.
    Että muutoin oli ok 😁
    Toukokuun puolella on sitten soittoaika kui se lääke on tepsinyt sekä antaa samalla muut vastaukset.
    Ja sanoi että toki soittaa jos uusia löydöksiä/muutoksia on. Ja se lause jotenni sai jalat veteläksi….
    Mutta tämmöstä täällä 👍
    Näin pikaisesti…

    #66754

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Oli kiva kuulla kuulumisia! Ottivatko papan vai tekivätkö kolposkopian? Toivottavasti sulla nuo rasvat auttaa, mahtaa tehdä kipeää kun ihan haavaumille asti on mennyt. Mä oon vielä pärjännyt tolla apteekin öljyllä..mut jotenkin täs on vähän halut kadonneet tän alakerran pohtimisen ja stressaamisen seurauksena. Jospa tää kevät ja aurinko antais uutta virtaa….

    #66773

    Reeta-80
    Participant

    Moikkis. Juu, otti papan.
    On pitkät päivät ootella tuloksia…
    Toisaalta tosi ärsyttävääkin.
    Laittelen tänne kunhan vastauksia tulee.

    #66840

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Mitä kuuluu Saga ja Reeta? Toivottavasti asiat teillä hyvin! Täällä tuntuu olevan aika hiljaista,välillä käyn tsekkaamassa onko kukaan kirjoitellut.
    Täällä elämä soljuu eteenpäin. Endon poltto ei nyt ole vielä ainakaan lopettanut mun vuotoja,mutta sen verran on edistystä että vuoto on kyllä vieläkin niukentunut. No, saas nähdä miten käy, muutama kuukausi piti odotella tepsiikö, pitää ensin polttopaikat arpeutua kunnolla. Kyl tää on tämmöstä…äh.
    Mukavaa viikonloppua kaikille, täällä suunnilla on ainakin niin hiton kylmä että sai kaivaa lapaset esiin….

    #66875

    Reeta-80
    Participant

    Moikka!
    Minä täällä ootastelen vielä tuloksia. Piti käydä omakannasta kahtomassa, niin näytti että oli tullut mutta nuo papat ei mulla ainakaan näy, vaikka olisi lääkäri kuitannutkin.
    Elikkä jos ja kun ei ole puhelin soinut, niin elän nyt siis siinä toivossa että ei mitään hämminkiä pitäisi olla.. kun virallinen soittoaika on 20.5 muistaakseni 🤔😁
    Mulla on helpottanut oireet, eli sitä yhdyntäkipua ja alavatsalla sekä kutinakin rauhoittunut. Ja pikkuhiljaa alkaa tuo ylenpalttinen pissiminenkin rauhoittua. Nostettiin sitä hormoniannostusta samalla lääkkeellä niin kyllä selkeästi helpottunut. Että ihan hyvillä mielin tällä hetkellä, KOP KOP (piti koputtaa puuta 😬😄)
    No joo, mitä tähän ilmastoon tulee, niin meillä on vieläkin talvikumit alla. On sitkeessä tuo kesäntulo 🙁
    Kiva kun laitatte ja Pauliina laitoit viestiä. Mukava raatata ja vaihtaa kuulumisia 🤗

    #66952

    pauliina78
    Participant

    Kiva kuulla Reeta ettå olet saanut helpotusta! Tosi kurjia nää alakerran vaivat…toivottavasti olet saanut myös hyviä tuloksia papasta!
    Täällä elämä menee eteenpäin, käytiin perheen kanssa viikon etelän reissulla, oli kyllä ihanaa päästä hetkeksi ihan muihin maisemiin. Vaikka kyllä se syöpäpeikko mua seuraa näköjään joka puolelle, kyllä sitä sielläkin tuli mietittyä. Varsinkin tää kevät nostaa kaikki pintaan kun tasan vuosi sitten syöpädiagnoosi oli tullut ja tän toukokuun hypin kaikenmaailman kuvauksissa ja verikokeissa. Oikein puistattaa kun ajattelee,niin kamalaa aikaa se oli. Sitä vaan puski sen läpi jollain ihmeen voimalla. Pakkohan se oli tietysti,eipä siinä ollut vaihtoehtoja.

    Hiljaista tuntuu täällä olevan, välillä käyn katsomassa olisiko kukaan kirjoitellut.

    #67207

    Nniina
    Participant

    Hei, huomasin tämän keskustelun vasta. Minulla todettiin seulontapapassa (sitä ennen käynyt 2v välein papassa) AGC-FN, tuli kutsu naistenpolille. Hoitosuositusten mukaisesti loop-hoito. Tulosten tulemisessa tuntui kestävän, mutta se johtui siitä että oli löydetty AIS ja koska olin 30v niin eivät halunneet tehdä kohdunpoistoa niin konsultoinnissa kesti. Neljä kuukautta ekan loopin jälkeen toinen loop jossa poistettiin lisäksi vähän tervettä kudosta. Sitten kolposkopiaa ja HPV-papaa. Nyt on ollut kaikki puhtaita joten viimeinen Papa ensi talvena polilla. 2 vuoden ajan tätä on kestänyt. Selvisin vähällä mutta on tässä epätietoisuuttakin ollut ihan nokko.

    #67454

    kuura
    Participant

    Moikka,

    olen lukenut tätä viestiketjua moneen kertaan viime viikkoina. Mulla todettiin ensin papassa ASC-US ja lieriöepiteelissä jotain (?), puolen vuoden kuluttua toukokuussa ASC-H ja sain lähetteen kolposkopiaan. Se oli kuukausi sitten. Lääkäri oli kolposkopian jälkeen liiankin positiivinen, sanoi, ettei nähnyt mitään, eikä ole mitään syytä huoleen. No, soitteli sitten koepalatulosten tultua, että onkin adenokarsinooma in situ. Nyt oon menossa looppiin ens viikolla ja poistetusta kudoksesta tarkistetaan, ettei ole invasiivista syöpää.. Tämä odottelu on perkeleestä. Se on just se kauhein asia. Vaikka mulle ei ole vielä syöpää todettukaan, arvatkaa, kuinka monta kertaa oon veivannut sitä päässäni. Käynyt kaiken läpi, mitä voi olla edessä. Fiilikset vaihtelee äärimmäisestä paniikista (jossa näen lapseni itkemässä hautajaisissani) varovaiseen toiveikkuuteen. Huomaan, ettei paras ystäväni pysty ymmärtämään, mitä filiksiä käyn läpi. Olen lukenut tuosta adenokarsinooma in situsta, että ilmeisesti se uusii helposti, on tosi vaikea diagnosoida, ei näy välttämättä papassa, on salakavala ja veemäinen. Olen lukenut monta tarinaa, joissa on loopilla poistettu tämä in situ -juttu ja siitä on seurannut vuosien seurannat, asteittain pahenevat papat ja taas looppia, taas vuosien seurantojen jälkeen jopa syöpä. En kestäisi tällaista rumbaa. Olen lukenut, että ainakin USA:ssa tehdään tällaisen AIS-diagnoosin päätteeksi usein suoraan kohdunpoisto. Suomen hoitokäytännöistä on netissä tosi vähän tietoa. Mulla on piitkä kysymyslista lääkärille looppikäynnille. Lääkärikin on Virosta ja puhuu ja kirjoittaakin vähän huonosti suomea. Voinko olla varma, että saan oikeat vastaukset ja ymmärrän ne niin kuin lääkäri on tarkoittanut vai vääristääkö kielimuuri.. Jos jää epäilyksiä, kai mulla on oikeus päästä lääkärille, jonka äidinkieli on suomi?

    Jos tämä odotus ei vie multa henkeä (tuskin vie, kiduttaa vaan), palaan asiaan, kun on jotain muuta kerrottavaa kuin odotuksesta tuskailua. Kiitos teille näistä viesteistä täällä.

    #67456

    pauliina78
    Participant

    Moikka! Olen pahoillani että joudui tänne sivustolle,mutta mukavaa kun löysit meidät. Mulla on vähän samanlainen tarina kuin sulla, en nyt muista mitä olen tuonne vietiketjuun kirjoitellut, mutta adenokarsinooma oli minullakin. Kolposkopian jälkeen mulle sanottiin että jos on ais,niin suositellaan kohdunpoistoa. Mikä mulle sopikin koska lapset on tehty ja ikää oli 39. Loopin jälkeen sitten tuli tulokset että oli se perkele ehtinyt jo tunkeutumaan 3mm kudokseen. Joten oli sitten se syöpä.

    Tuo odottelu on ihan kamalaa aikaa,ja tiedän mitä tunteita käyt läpi. Mutta lupaan että sitten helpottaa kun saat tiedon,olipa se tieto mikä tahansa. Ja vaikka siellä olisi invasiivista kasvua niin sinä selviät siitä. Tuo pyöritys on nyt kamalaa kun epätietoisuus kalvaa. Ja tuntuu että kukaan ulkopuolella ei kunnolla ymmärrä mitä käy läpi. Joten kirjoittele tänne tuntemuksia tai ihan mitä vain. Ja voin yrittää auttaa jos sulla on kysyttävää. Tuo Ais on harvinaisempi, ja siitä tosiaan löytyy tosi vähän tietoa mistään. Tsemppiä kovasti odotteluun.
    Ps. Pyydä rauhoittava lääke ennen looppia jos siltä tuntuu. Itse pyysin silloin ja se kyllä vei terävimmältä pelolta kärjen pois.

    #67461

    kuura
    Participant

    Kiitos viestistä pauliina78! Nyt kun kirjoitit, että helpottaa, kun saa tiedon, oli se sitten mikä tahansa, niin oot kyllä varmaan oikeassa. Ei tarvitse enää murehtia vaan keskittyä selviämiseen. Mulla on myös lapset tehtynä, ikää 37 v. Varmaan kyllä pyydän kohdunpoistoa, vaikka loopin jälkeenkin dignoosi olisi ais. Semmoinen kumma juttu luki mulla epikriisissä, että lääkärini oli konsultoinut osaston johtavaa lääkäriä, joka oli todennut, ettei kohdunpoisto ole tarpeen, koska on kaksi alatiesynnytystä takana. Tästä aion myös kysyä, että miten nämä synnytykset suojaavat mua syövältä.. Kuulostaa omituiselta. Kohdunpoistonkin mahdolliset jälkiseuraukset pelottaa, mutta ei sentään niin paljon kuin syöpä.

    Mies tulee onneksi mukaan tuonne looppiin. Mulla oli tosi vaikea esikoisen synnytys, olin ihan rikki henkisesti ja fyysisesti, ja olen sen jälkeen kammonnut alapäähän liittyviä lääkärikäyntejä. Kolposkopian jälkeen tuli tosi voimakas inhon tunne koko sairaalaa ja mun lääkäriä ja hänen kylmää hoitajapariaan kohtaan. En varmasti tule astumaan siihen rakennukseen enää ilman tukihenkilöä.. Kiitos vinkistä, rauhoittava lääke voisi olla paikallaan. Se itse toimenpidekin hirvittää, tulosten lisäksi..

    #67462

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Kiva jos jotenkin vaan pystyin olemaan avuksi! Ollaan aika saman ikäisiä, mä nyt 40. Reilu vuosi sitten mulla oli toi paskapyöritys. Tuntuu hassulta että miten se synnytys liittyy kohdunpoistoon tai syöpään. Mulla on yks normisynnytys,joka oli niin raju että toinen tuli sektiolla omasta halustani. Mut tikkasi ekassa synnytyksessä venäläinen lääkäri, puudutus ei tehonnut,se huusi vaan että jalat auki,ota ilokaasua ja kätilö piti mun kintuista kiinni. Oli ihan hullua hommaa. Mä myös inhosin sen jälkeen kaikkea ronkkimista mutta sitten tuli tuo papahäly ja sitten sitä ronkkimista vasta tulikin.

    Mulla ei kyllä itse kohdunpoistosta ole tullut haittoja, kiva olla ilman menkkoja. Vaikka on mulla ns menkat kun toi endo on tuol alakerrassa. Paska homma mut ei voi mitään.

    Se Looppi ei ole mikään kamala kokemus, ei satu kun puudutetaan. Otetaanko sulta myös pipellenäyte kohdusta? Se kuulostaa inhalta että työnnetään joku pilli tms kohtuun ja imaistaan näyte,mutta ei sekään ollut paha. Kyllä sä pärjäät. Jos mäkin pärjäsin!

    #67484

    kuura
    Participant

    Kiitos noista loop-kokemuksista. Jossain keskustelupalstoilla oli aika värikkäitä kertomuksia toimenpiteestä.. Tuosta pipellestä ei lääkäri maininnut, mutta hyvä tietää, että semmoinenkin voi olla tulossa.

    Kamala synnytyskokemus sullakin. :( Mulla käynnistys ja pitkän ponnistusvaiheen jälkeen eppari ja imukuppi ja tuskallinen toipuminen kaikesta repimisestä.

    Mä luinkin tuolta ylempää sun endosta. Kurja, että jäi sitä kudosta kummittelemaan. Ja vaikka selvis, ettei se vuotelu ollut mitään vakavampaa, kurja juttu silti. Varmasti paskapyörityksen jälkeen haluais vaan olla rauhassa, eikä alkaa selvittelemään uutta ongelmaa.

    Muistatko kuinka pian loopin jälkeen sait tiedon syövästä?

    Kiitti rohkaisusta.

    #67489

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Joo,toi endokudos on paska homma. Periaatteessa ei mun elämää haittaa,niin niukkaa se vuoto on on. Mutta tää nuppi välillä. Halleluuja. Siks käynkin juttelee psyk.hoitajan kanssa, uusiutumisen pelko ja koko paskapyöritys se kummittelee tuolla mun nupissa. Ja kun vuotaa niin kuvittelee että nyt jos se onkin jotain muuta. Pitäis oppia luottamaan että kaikki on nyt hyvin. Ei se helppoa ole mutta uskon että pääsen siitäkin yli.

    Joo. Muistan, siinä tulosten odottelussa meni tasan kaksi viikkoa. Sain lääkäriltä loopin yhteydessä soittoajan tuloksista. Ne tulivat 7.5.2018 siitä sitten kävin toukokuussa magneettikuvassa, tt-kuvassa,verikokeissa,maksan ultrassa ( tt-kuvasta löytyi jokin hyvälaatuiselta näyttävä muutos,se piti vielä tarkistaa ultralla,oli hemangiooma onneks) Tuli vielä pientä lisäjännitystä kun piti se maksan löydös tarkistaa. Mutta kaikki olivat olivat onneksi puhtaita. Leikkaus oli 15.6. Olin yhden yön sairaalassa. 29.6. Koitti lopullinen tuomionpäivä jolloin lääkäri soitti että ei löytynyt syöpää mistään leikatusta kudoksista.

    Tuo odottelu on kaikista pahinta aikaa. Mutta jotenkin sitä vaan sinnittelee sen läpi. Sellaista löysässä hirressä oloa. Sullakin on lapset jotka varmasti pitää liikkeessä. Itse silloin jotenkin ssin päivän pidettyä kasassa ja illalla kun muksut nukkuivat niin itkin pahaa oloani. Mutta selvisin.

    Joo,ei kannata lukea noita looppikeskusteluja. Mä silloin kans luin ja ahmin kaiken tiedon mitä vain google kertoi ja pelolla menin toimenpiteeseen. Eipä se tietenkään mitään mukavaa ole,mutta puudutus pitää kivut pois. Sen jälkeen on vähän alakerta tikkuisen tuntuinen,mutta nopsaan kyllä parani.

    Mikä päivä sun looppi on?

    • tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  pauliina78.
    #67510

    kuura
    Participant

    Mulla oli looppi maanantaina. Ihan hirveää oli, sattui puudutuksesta huolimatta, vaikka sitä lisättiinkin välillä. Lääkäri otti kaks palaa, joiden välillä tyrehdyteltiin polttamalla verenvuotoa melko kauan ja sekin sattui. Ja se palaneen lihan haju. :( En tiennyt toisesta palasta, joten romahdin kun kuulin, että ottavat vielä toisen. Kuulemma muutenkin multa poistettiin normaalia isommat palat kudosta. Ei mennyt ihan niin kuin kutsun mukana saamassani ohjeessa. Hillitsin itseni toimenpiteen aikana, mutta kun lähdettiin huoneesta itkin kuin pikkulapsi. Ihan hirveää. Onneksi oli mies mukana!

    Mulla nousi eilen yli 38 asteen kuume ja nyt odottelen, että voisin soittaa polille, josko nyt on tulehtunut se haava. Iltapäivisin saa vaan parin tunnin ajan soittaa… En tosiaankaan haluais mennä sinne takas ronkittavaksi kipeän alapään kanssa. Verta ei onneksi vuoda, eli sitä polttamista tuskin tarvii tehdä. En saanut yöllä nukuttua kun pelkäsin herääväni verilammikosta. Miksei edes tämä toipuminen olis voinut mennä ilman ongelmia..

    Kyllä mielessä kävi, että oliko mitään mieltä noin iso pala poistaa ja mua kiusata, koska kohtu nyt poistetaan joka tapauksessa. Varmaan pienemmästäkin palasta olis voinut diagnoosin varmistaa.

    Mulle tulee soittoaika parin viikon päähän, ja lääkäri kertoo sitten tulokset. Ihanaa odottelua luvassa. Toivottavasti toi ronkittu alapää tulis pian kuntoon… Ainakin ennen seuraavaa operaatiota.

    #67538

    kuura
    Participant

    Viikonloppuna loopin jälkeiset ongelmat hellitti ja tehtiin kaikkea kivaa perheen kesken. Eilen illalla sitten iski taas ahdistus. Saan perjantaina tuloksia, lääkäri soittaa kymmenen ja neljän välillä. Jos tietäis ajan vähän tarkemmin, vois järjestää itsensä johonkin rauhalliseen paikkaan. :( Kamala ottaa töissä vastaan tuollainen puhelu. Pelkään ihan hirveästi, että mulla on syöpä. Sitäkin mietin, että vaikka ne loopilla poistetut palat olis ”vaan” sitä AIS:a, voiko jossain ylempänä kohdunkaulalla kasvaakin ihan syöpäkasvain?

    Multa otetiin jo silloin kolposkopiassa kohdusta näyte (ehkä se pipelle?), se oli normaali. Lisäksi otettiin kohdunkaulakanavasta, mutta siitä ei saatu tarpeeksi näytettä, että olisi voinut patologi sanoa luotettavasti juuta eikä jaata. Jos nyt en ihan pihalla ollut loopissa, käsittääkseni multa otettiin siellä uus kohdunkaulankanavanäyte. Ehkä siitä näkee, jos on ylempänäkin kanavassa jotain..

    Ystäväni, jolle ole tästä kertonut, ei ole kysynyt kertaakaan sen jälkeen, mitä kuuluu. :( On kyllä tosi yksinäinen olo.

    #67540

    pauliina78
    Participant

    Heissan! Kiva että alat parantumaan loopista! Ja hienoa että se pipellenäyte oli puhdas! Tuosta adenosta en osaa sanoa miten se pomppii jos pomppii…sitä minäkin pelkäsin ihan hirveästi kun loopin jälkeen sanottiin että kaikki tuli pois,mutta leikkaus tulee. Eli tiedän nuo ihan samat tuntemukset ja ne ovat veemäisiä. Mut sä selviät. Oli tulos mikä tahansa niin sä selviät. Toi soittoaika on tosi paska, mulla oli silloin ihan sama, että soitetaan 8-16 välillä, siinä sitten ootteli pelko perseessä koska puhelin soi.

    Oon pahoillani sun ystävästä, itsellä karsiutui/etääntyi valitettavasti ihmisiä syöpärumban aikana. Ehkä se on muillekin vaikea asia juteltavaksi,mutta edes se mitä kuuluu-kysymys tuntuu kivalta. Että välittää.

    Mulla on kanssa aikamoinen jännitys päällä. Tilasin itselleni ke gynetarkastuksen…mulla ei oo syöpäpolin kautta minkäänlaisia tarkastuksia,se yks oli ja sitten se oli moro…ja oirepolin asiakkaaksi. Eli nää tarkastukset pitää itse yksityisellä kustantaa. Mulla on suositus kerran vuoteen, papa otettiin tammikuun lopussa ja ultra,olen siis vähän etuajassa mutta aattelin josko sitten sais mielenrauhan,edes vähäksi aikaa. Olettaen että kaikki on kunnossa. Toivon niin.

    Kirjoittele kuura tänne kuulumisia jos se yhtään oloa helpottaa. Samassa odotuksen ahdistavassa veneessä ollaan…

    #67541

    kuura
    Participant

    Kiitti pauliina. Onneksi on jossakin joku, joka ymmärtää! Samaa mietin, että ehkä tämä on vaan liian iso juttu ystävälleni käsiteltäväksi. Onneksi on sisko <3. Mutta ei hänenkään niskaansa viitsi kaikista pimeintä sisäistä paskaa kaataa. Tosiaan, ajattelis, ettei kuulumisten kysyminen kuitenkaan olisi kovin iso juttu ystävälleni – tai edes whatsappiin lähetetty sydän – mutta itselle se olis tärkeä merkki siitä, että välitetään.

    Aika kurja tuo, että heittivät sieltä syöpäpolilta ulos ja saat omillaan pärjätä. Tois ainakin henkistä turvan tunnetta, jos sairauden hyvin tuntevat tekisivät kontrollit. Voin kuvitella, miten inhottavia nuo kontrollit ja tulosten odottelut on kaiken jälkeen. Koitahan säkin selvitä odottelusta.

    #67545

    pauliina78
    Participant

    Joo,täällä kärvistellään ja odotellaan keskiviikkoa…sitten saa taas odotella hpv/papan tuloksia…odottelua odottelua….kyllä tää pitkää piuhaa kysyy ja sitä mulla ei ole koskaan kauhesti ollut. Mutta tätä on vaan siedettävä…toisaalta se ”ulosheitto” syöpäpolilta on positiivista, tarkottaen sitä että mulla on tosi pieni uusiutumisen riski, minimaalinen. Se tietysti tuntuu hyvältä, mutta kyllä tässä sitten taas omillaan ollaan…vaikka oon kyllä oirepolin kirjoilla. Mut nää tarkastukset pitää itse hoitaa. Päätin oikeastaan jo keväällä että elokuussa menen, sitten on käyty…jos jättäisin tammikuulle niin olisin todennäköisesti koko joulun ihan paniikiissa. Joten valitsin tämän syksypaniikin…kyllä tää on niiiiin syvältä. Seksielämäkin on kärsinyt tässä vuoden mittaan. Tuntuu että ei oikein uskaltais ryhtyä ees niihin hommiinkaan. Onneks tuo mun mies ei painosta..kaikki tapahtuu mun ehdoilla. Ja eipä tuo alakerta enää muutenkaan ole entisensä. Mut eipä voi mitään. Luin jostain jonkun seksuaaliterapeutin esittelyn ja siinä se sanoi jotakuinkin niin että kuinka luottaa omaa kehoonsa vakavan sairauden jälkeen jos se sairaus ei antanut itsestään minkäänlaisia merkkejä? Hitto että osu ja uppos. Just niin! Miten tähän kehoon voi luottaa? Siinä hyvä kysymys…

    Mulla osui hyvin tuohon keskiviikkoon eka päivällä psykhoitaja ja sitten klo 17 gyne…ehkä siellä saa suurimman ahdistuksen purettua…
    Eli sen pimeimmän paskan mistä juuri kirjoitit…

    Kirjoitellaan taas!

    #67568

    pauliina78
    Participant

    Tsemppiä kuura sulle kovasti huomiseen tulosten odottelusoittoon! Toivotaan hyviä uutisia!
    Mä olin eilen siellä gynellä,siitä kirjoittelinkin tuolla toisessa ketjussa. Nyt odottelen viikon verran hpvn tulosta,jos se on negatiivinen niin seuraavan kerran vuoden päästä. Toivon niin kovasti että niin tulee olemaan.
    Kirjoittele kuura tänne kuulumisia kun ehdit.

    #67575

    kuura
    Participant

    Moikka!

    Lääkäri soitteli hyviä uutisia, eli oli vain sitä ais:ää. Niin helpottunut olo, mutta kyllä tässä saa vielä jännittää. Lääkäri laittoi mut kohdunpoistojonoon, eli leikkaus tulee puolen vuoden sisällä. Kysyinkin lääkäriltä, voiko (vaikka poistetun kudospalan reunat olivat puhtaat)jossain ylempänä kanavassa kasvaa vielä jotain.. On kuulemma teoriassa mahdollista. Mutta lääkärin mukaan ei ehdi kasvaa syöväksi asti ennen leikkausta. Ja mulla poustettiin lisäksi vielä toinen pala ylempää kanavasta ja se oli kokonaan puhdas. Kyllä tässä vähän epävarma fiilis on, mutta yritän jättää sen taka-alalle.

    Tekis mieli mennä myös pian testauttamaan tuo hpv! Sehän siellä voi alkaa tehä uutta muutosta, jos on edelleen positiivisena. Jos olisin vielä toivonut lapsia, eikä kohdunpoistoa tehtäis, mut olis kutsuttu kolposkopiaan puolen vuoden päästä.. Voi olla, että on pakko mennä papaan yksityiselle viimestään muutaman kuukauden päästä, oman mielenrauhan takia.

    Tosi hyvin sanottu tuossa kirjassa asia! Ei mitään oireitä ja yhtäkkiä kuulet, että syöpää.. Tai mun tapauksessa, että vakava esiaste, joka saattaa olla. Kyllä siitä jää epävarmuus pitkälle tulevaisuuteen.

    Sulla on vielä muutama pitkä päivä odottelua. Koitahan kestää.

Esillä 20 viestiä, 41 - 60 (kaikkiaan 67)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.