Vastaa viestiketjuun: 47-vuotiaan tarina maaliskuu 2020 alkaen

Lähenee, lähenee, muutama normipäivä vielä täytenä miehenä. Ehkä loukkaava, vähättelevä, huono ilmaisu, mutta tältä on alkanut tuntua. Kun myöhemmin keväällä, kesällä, syksyllä ja alkutalvella paremmaksi uskon mielen menevän, enköhän täydeksi vielä rauhasetonta pysty sanomaan.
Huomenna käyn syväjääpankkiin annoksen antamassa, toivottavasti miljoonia liikkuvaisia löytyy sitten tulevaisuudessa.
Eniten huolettaa leikkauksen jälkeinen 1-2 -vkoinen katetrin kanssa oleminen, ihan sietämätöntä kipua oli sen kanssa muutama tuntikin olla tammikuussa. Ehkä se ei ole samaa kokoa, mitä leikkauksen aikana pidettiin, en tiedä.
Huolettaa myös sen katetrin pysyminen kunnossa, pissa kulkisi ongelmitta, kun etäisyyttä huolto- ja laittopaikkaan on reilusti. Ei käy kuin lyhyessä tanssissa, yli tunnin kulkeilu pikkukylältä.
Viime perjantain ja eilisen labrat ja sydänkäyrä ok, että terveenä leikkausaamua kohti.
Myönteistä vkoa ja keväisiä ajatuksia jo mieliin kaikille.