Vastaa viestiketjuun: Adenokarsinooma in situ

Olen läpikäynyt mielessäni lähihistoriaani, kun tapasin hoitohenkilöstöä. Olen saanut sen käsityksen, että tapaamani yksityinen lääkäri huomasi ultraäänitutkimuksessa kystan, mutta hyssytteli sen vakavuutta. Tuon tutkimuksen jälkeen joukkoseulonnan tulokset olivat puhtaat. Tuolloin elettiin vuotta 2015. Joukkoseulonnan tulokset syksyllä 2019 osoittivatkin jotain muuta eli muutoksia soluissa ja minuun otettiin yhteyttä sairaalasta. Kun kävin sairaalassa, minulta otettiin uusi irtosolunäyte ja sehän osoittautui syöväksi. Tuolloin tehtiin siis papa-koe ja Loop, samalla kertaa. Muistan olleeni väsynyt, alaselkä kipeä ja oli ollut vähän välivuotoa kuukautisten välillä.

Kun myöhemmin kävin lääkärin luona keskustelussa oli mukana syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja, ainakin alkukeskustelussa. Kun lääkäri aikoi kertoi suunnitelmasta syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja poistui takahuoneeseen hoitamaan yhdistyksensä mainontaan liittyviä asioita sairaalan sairaanhoitajan luo.

Mitä tämä sitten tarkoitti? Lääkäri kertoi suunnitelman, että syöpäkasvain oli paikallistunut kohdun kaulakanavaan. Loop-konisaatio heinäkuun loppupuolella ja löydös siis kohdun kaulakanavan adenokarsinooma stage IB1 gradus III LVSI(?) Tuumorin koko osoittautui 11*12*13 mm:ksi Puhuimme myös pari vuotta aiemmin alkaneista vaihevuosista. Lääkäri muistaakseni otti puheeksi radikaalin poiston ja kertoi mitä se tarkoittaa. Kun suunnittelu oli tehty, syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja palasi viereeni. Lääkäri totesi, että suunnitelma on tehty.

Ihmettelin miksi tuekseni lähtenyt sairaanhoitaja lähti pois juuri silloin, kun olin itse ihan järkyttynyt? Pahanilkisesti ajattelen, että hän poistui, jotta ei tarvitse olla todistajana ikävälle suunnitelmalle. Kyseinen syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja kävi kollegansa kanssa kotonani, muistaakseni kaksi kertaa, mikä piristi mieltäni tosi paljon.

Myöhemmin kävin vartalon TT-kuvauksessa, jossa ei todettu levinneisyyttä. Ja PET-TT:ssäkään ei myöskään löytynyt muutoksia.

Eri sairaalassa tehty leikkauksen suunnittelu oli seuraavana. Siellä lääkäri teki kunnollisen Loop-konisaation eli poisti aika paljon kasvainta ja teki laitteilla tarkan tutkimuksen leikkausta varten. Leikkaus tuli sitten myöhemmin.

Herää kysymys: kun kuvantamisen tulokset näyttivät, ettei levinneisyyttä ollut, miksi tehtiin radikaali poistoleikkaus? Ei ollut säästävä leikkaus, ei todellakaan. Muistan jotain keskustelusta leikkauksen jälkeisenä päivänä. Huoneessa olivat lääkäri ja hoitaja. Hoitaja poistui jossain vaiheessa. Lääkäri totesi, että Loopilla ei oltu saatu kaikkea tuumoria pois. Ja koska tuumoria oli jäänyt 2 mm:n pala, hän teki radikaalin leikkauksen varmuuden vuoksi. Olin siis leikkauksen jälkeisenä päivänä lääkärin luona, en aivan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, kun sain kuulla nuo sanat ”varmuuden vuoksi”. Heräsi taas ihmetys, miksi hoitaja poistui huoneesta hieman ennen noita sanoja. Ei ollut taaskaan todistajaa lääkärin sanoille.

Jää pieni epäilys minulle, ettei lääkäri osannut olla joustava ja tukeutua tarkkoihin kuvantamisen tuloksiin. Mielestäni leikkaus oli liian radikaali ja leikkauksessa poistettiin turhaan liikaa. Pienellä 2mm:n poistolla olisi saatu koko tuumori pois. Ainoa asia, mikä hieman lohduttaa on se, että kasvain ei voinut enää levitä. Väsymykseni hävisi, samoin alaselkäkipu. Sukulainen huomasi tervehtymiseni ja totesi, että näytän terveeltä. Ja niinhän se oli: kasvain ei ollut enää sisälläni.

Koska halusin tietää syövästä enemmän, ostin kirjan ”Miksi minä? Syöpäsolun tarina”. Sen on kirjoittanut tutkija ja sellaisella sanastolla, jonka minäkin ymmärsin. Mielenkiintoista luettavaa. Sen kirjan lopussa on taulukko kasvainten nimeämisestä, joka perustuu lähtökudokseen ja pahanlaatuisuuden asteeseen. Minuahan kiinnosti tietenkin omalle kohdalleni tullut asia. Kudostyyppi: rauhasten tiehyiden epiteeli. Hyvänlaatuinen: Adenooma. Pahanlaatuinen: Adenokarsinooma.

Kun olin saanut diagnoosin syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja kertoi yhdistyksen toiminnasta. Liityin jäseneksi ja jäsenenä sain hieman sairaalakuluista takaisin. Yhdistys maksoi tuolloin 3 euroa/ poliklinikkakäynti kuitteja vastaan. Maksatus tapahtui seuraavan vuoden alussa. En muista mihin mennessä.

Kouluttauduin vertaistukiohjaajaksi syöpäyhdistyksellä ja vertaistukiryhmä kokoontui kotipaikkakunnallani muutaman kerran, kunnes tuli koronarajoitukset tapaamisille. Olin aiemmin kouluttautunut vertaistukihenkilöksi ja ollut toiminnassa mukana ennen omaa sairastumistani. Nyt olen täällä saamassa vertaistukea itselleni.

Olen hämmästellyt sitä, että en saanut tukea yhdistykseltä, kun paranin. Yhdistyksen tuki on lähinnä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Jäin hyvin pitkäksi aikaa yksin, koska olen työikäinen ja paranin.