Vastaa viestiketjuun: Adenokarsinooma in situ

Heippa Annemari, NeitiToivo ja kaikki uudet ketä keskusteluun ootte liittyneet!

Tässä vähän kuulumisia meikäläiseltä näin 2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Mähän olin niin hyvässä kunnossa leikkauksen jälkeen, että 2 päivää operaatiosta lähdin jo 2 viikon reissulle pohjoiseen. :D Autossa istuminen ei tuottanut minkäänlaista tuskaa ja joka päivä tein kävelylenkkejä koiran kanssa. Kipuja ei ole oikeastaan ollut ja haavat on parantunut tosi hyvin ja tikit lähes sulaneet. Vuotoa on tullut yhtenä päivänä sellainen pieni hyytymä muuten ei mitään. Parhaimmillaan patikoinu päivittäin 9 kilometriä Lapin ruskaa ihaillen, enkä ole ajatustakaan suonut patologin lausunnoille tai millekään muullekaan operaatioon liittyville asioille. Kaikki lausunnot ja tiedot jatkosta tulee omakantaan, kukaan ei soittele sairaalasta perään. Mut olen todella hämmästynyt miten voi olla nyt jo sellanen olo ettei missään leikkauksessa olis koskaan ollutkaan.

Kaiken tän härdellin alkamisesta on noin 10 kuukautta ja sinä aikana on hävinny kuolemanpelko ja oon oppinu olemaan ajattelematta liikaa asioita. Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta ei se tuloksista murehtiminen auta asiaa yhtään. Jos vaan suinkin mahdollista, niin ahdistuksen iskiessä kannattaa koittaa keksiä tekemistä joilla ajatukset saa muualle tai jutella jollekin. Itsehän olin avoin tästä koko asiasta aivan kaikille ja kirjoitin asiasta myös someen. Koin ettei tämä ole mikään hyshys- asia vaan tietoutta seulonnoista ja kohdunkaulansyövästä on ihan hyvä saada kaikkien naisten tietoon.

Tsemppiä ja voimia kaikille! :)