Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Munasarjasyöpä Vastaa viestiketjuun: Munasarjasyöpä

Vastaa viestiketjuun: Munasarjasyöpä

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät Munasarjasyöpä Vastaa viestiketjuun: Munasarjasyöpä

#72037
-mari-
Participant

Tervehdys siskot!

Kiitos kysymästä Vilja, täällä mennään entiseen malliin. Jalkaa edelleen turvottelee, joskin on jo vähän parempi. Ohjeitten mukaan käytän tukisukkia, päivisin päivä- ja öisin yösukkaa. Maksimekot ovat nyt kova sana 👗. Pitkien helmojen alle eriparijalat jäävät piiloon. Tunnen välillä syyllisyyttä siitä, että olenko turhamainen, kun kiukuttaa eripaksuiset jalat, koska asiat ovat muuten hyvin. Mutta mielestäni minulla on lupa surra sitäkin, että tämä sairaus on aiheuttanut myös muutoksia ulkonäköön (jalat, avanne, kaikki leikkaus- ym. arvet).
Se siitä, auttaa kun saa purkaa tuntemuksiaan 😊
Reilun kahden viikon päästä labrat ja lääkäri, vähän kerrassaan jännitys alkaa kasvaa, niinkuin joka kerta. Yritän olla ajattelematta sitä liikaa ja nauttia näistä ihanista päivistä ☀️

Aurinkoinen, ihana kuulla, että hoidot ovat tehonneet!!! Ne on niitä uutisia, joita aina on mahtavaa kuulla 🥰 Kyselit kesäsuunnitelmista. Me matkustelemme täällä kotimaassa vähän fiilisten mukaan. On kiva, kun voi lähteä silloin kun siltä tuntuu. Lappi vetää puoleensa ja sinne ainakin suuntaamme pariksi viikoksi nauttimaan keskiyön auringosta ☀️…ja ehkä myös 🦟🦟!

Rae, olen niin iloinen puolestasi, että pääset matkustamaan miesystäväsi luokse ❤. On varmasti välillä raastavaa olla pitkään erossa toisistaan. Varsinkin kun on tämä sairaus, niin todella kaipaa välillä tukea ja turvaa toisesta!

Ja Vilja, hienoa, että voit fyysisesti paremmin tällä hetkellä. Ymmärrän täysin matkaväsymyksesi! Olin itsekin yhdessä vaiheessa todella kyllästynyt hoitojen, labrojen, punkteerausten ym. orjuuttaviin aikatauluihin. Sekin on sallittua mielestäni. Välillä vastaavasti mietin, miten helppoa on, kun joku muu päättää aikataulut, että missä olen milloinkin. Muut huolehtivat minusta. Tunteet vaihtelee.

Ensi viikolla tulee neljä vuotta viimeisestä sytostaatista. Sen vuoden juhannus oli aika ankea! Olin sen verran huonovointinen ja väsynyt.

Nyt sitten mieli korkealle, liput salkoon ja kohti tätä juhannusta 🌿🍀🇫🇮☀️