Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Kirjoitin pitkän viestin ja se katosi. Se sitten jotenkin tyhjensi niin ajatukset, etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa uutta.
Rae, tervetuloa kirjoittelemaan, kiva saada uusia viestejä tähän ja kiitos kauniista runosta.
Ronja, ihanaa että olet mukana, toivon edelleen sinulle kivuttomia hetkiä ja onnen tunteita läheistesi kanssa.
Maggie, mukavaa että lonkat kestää, privaelämällesi voimia, joskos sen vielä toimimaan saisi.
Aurora, Aurinkoutu, missä olette, miten voitte?

Minulla on pesäkkeet lisääntyneet. Onnekseni edelleen luissa. Sain sen MRI:n jota oon vinkunut pitkään. Se paljasti tuvotusta alaselässä, mulla menikin selkä todella jumiin ja se kuulemma aiheutti tuon jalkakivunkin. No kuulkaa, samoihin aikoihin alkoi sytostaatti(tablettiversio, eli aika helppo kun ei tartte tiputuksissa rampata ja tukkakaan ei katoa) ja niin vaan kun se rupesi puremaan, mun jalkakipu katosi täysin!! Toivon, että tuosta lääkkeestä riittäisi vastetta pitkään. (eilen kävelin 10 km!) Juoksut on kyllä juostu, mutta jos kävelemään pystyn, se mulle riittää, surutyön oon entisiin harrastuksiini tehnyt ja nyt mennään näillä.

Vielä kerran on tälle vuodelle tt-kuvaus, siinä sitten näkyy miten lääke purrut oikeasti, mutta olen nyt taas aika tyytyväinen.
Ihanaa joulunaikaa kaikille tässä ketjussa oleville, kirjoittaville tai muuten vaan lukeville.