Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Sururyhmä Itkun aika Vastaa viestiketjuun: Itkun aika

Vastaa viestiketjuun: Itkun aika

Etusivu Keskustelufoorumi Sururyhmä Itkun aika Vastaa viestiketjuun: Itkun aika

#70826
Juuso70
Participant

Luin näitä viestejä äsken, usean kohdalla itkien. Niin monet niissä mainitut asiat osuvat suoraan sydämeeni, joka on tällä hetkellä pelkkä musta, surua vuotava haava.

Menetin 26.11. avovaimoni syyskuun puolessa välissä löydetylle ruokatorven syövälle. Hän ei kestänyt hoitoja, vaan niistä alkoi kipukierre joka johti lopulta aivoinfarktiin, -verenvuotoon ja kuolemaan. Viimeisen, aivoinfarktin jälkeisen viikon kuljin joka toinen päivä yli 300 km sairaalaan. Kuolinpäivänään hän vielä jaksoi puhelimessa, aamulla, hoitajan avustamana vastata ”hei hei”. Hän nukkui pois ilman kipuja kello 19:20 samana iltana. Tajunnan taso oli silloin jo alentunut. En uskaltanut lähteä itse ajamaan sairaalaan enkä saanut kuskia … päivä oli hirvein elämässäni. Onneksi ehdimme hyvästellä joten kuten edellisenä päivänä.

Jäljellä on enää pohjaton yksinäisyys, ikävä, vääryyden tunne ja suru, joka laukoo itkuja lukuisia kertoja päivässä, joskus vähemmän, joskus taas patoluukut ovat auki ja huudan tuskaani koristetyynyyn kyynelten virratessa. Tämä ilta eritoten tuntuu pahalta, nyt on hanat auki ihan kerralla.

Työssäkäynti blokkaa ajatuksia päivällä, useimmiten … mutta muuten … tämä on klisee, mutta lämpimiä, ja rakastavia ajatuksia ja halauksia teille, jotka ovat menettäneet läheisenne. Tiedän mitä käytte lävitse.