Vastaa viestiketjuun: RS hoitovirhe ja kolmas leikkaus tulossa

Parina viimeisenä päivänä olen selvitellyt ja tehnyt potilasasiamiehen avustuksella huomautukset ja aihetta on myös potilasvahinkoilmoitukseen. Keskustellessani syöpään liittyvän hoitajan kanssa otin esille potilasvahinkoon liittyviä faktoja hoidossani, puheenaihe oli näköjään kielletty. Mielestäni on kehittymätöntä, ettei ole sallittu puheenaihe pieleen mennyt prosessi. Varsinkin kun siinä prosessissa on menetetty terveyttäni lopullisesti. On monia ammattialoja, jossa työntekijän suoritusta arvioidaan hyvinkin tarkasti ja koko ajan. Tein huomautuksen myös siitä, kun kesällä rajussa ruusuinfektiossa en saanutkaan antibioottia sovitusti päivystyksessä, vaan minut ohjattiin geriatriselle osastolle, jossa kysyttiin mitä lääkettä injektioni on. En muistanut lääkkeen nimeä ja kaikinpuolin tilanne herätti epäluottamusta, kun edes tietojani ei löydetty koneelta. Mainittakoon hoitolinjani on parantumiseen tähtäävä.

Talouteni on ottanut kunnolla pohjakosketusta tämän puolentoistavuoden aikana, olen onneksi sinkku, jotta kenenkään ei tarvitse murentua takiani. Työnantaja maksoi sitä pientä palkkaa vain yhden viikon ajalta. Pääsin useamman ihmisen hyväntekeväisyyden kohteeksi. Olin vaihtamassa työpaikkaa ja olisin saanut valita toisella haastattelukierroksella olevista paikoista. Mutta minusta tulikin potilas.

Tässä vaiheessa tarinaani terveydenhuollon käyntejä on sadan tienoilla. Tänään pohdin vakavasti tulevista hoidoista kieltäytymistä. Laskelmieni mukaan tällä sentin kasvaimella, mikäli se on samaa laatua kuin aikaisempi, ’tervettä’ aikaa saattaisi olla parisen vuotta. Ja kyllä, osaan ottaa siitä kaiken irti! Kahteen vuoteen ei yhtään yritystä verikokeisiin ja kanylointeihin! Ei mustaa käsivartta, ei anestesialääkärin tekstiä omakannassa suoniyhteyttä ei saatu, ei tuskaista odottamista sairaalan päivystyksessä milloin neulakärry pysähtyy omalle kohdalle.

Tiedän loppumetrit tulevat olemaan puhuttelevat. Elin mukana ystäväni saattohoitovaiheen taivasmatkalle asti. Mitenkä voisin tehdä tästä kaikesta helpompaa sydäntä täynnä olevalle aikuiselle lapselleni?