Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Ihana kuulla teistä, kovin teistä on läheisiä tullut. Syy miksi minä en ole kirjoittanut, on, että minulla on kaikki niin hyvin. Tuntuu hullulta kirjoittaa, vaikka toisaalta täysin terveen silmin jos minua joku katsoo, niin ajattelee varmaan, että voi miten tuonkin elämä on muuttunut. Mutta toisaalta, olen aina ollut realisti, kiitollinen olen kaikista vuosista ja toivottavasti mahdollisimman kivuttomana nekin mitä mulle annetaan saisin viettää. Välillä kyllä onnen harjanteelta tippuu ja helpostihan sieltä tippuukin kun jotain muutoksia tulee. Kerroin viimeeksi, kuinka olen juossut ja kävellyt. No, nyt mua on alkanut aivan samalla lailla juilimaan jalkaa kun silloin marraskuussa kun metari aktivoitui. Kipu on kuitenkin siedettävää, ei edes niin pahaa että vielä jotuisin särkylääkettä ottamaaan, mutta se miten se juilii, se enteilee kyllä samaa, näin se alkoi. Tarkottaako sitten, että xgevan vaikutus ei enää riitä (mulle muuten ei ole koskaan tullut siitä mitään oireita, seitsemäs kerta ensi kuussa) No, ensi kuussa on taas kuvaus. Mutta Maggien lonkka-asiat vetivät kyllä suruisaksi, tiedän että suuremman luokan ”urheilut” on minultakin ohi. Ja oi, että miten hienoa silti Maggie jos proteesit saat, saat viettää loppuelämää kivuttomampana, kyllä sillä joku tarkoitus on.

Ronja ja Maggie, olen niin iloinen, että saatte nauttia lapsenlapsistanne. Ronja rakas sinulle paljon paljon kivuttomia päiviä. Huolestuttaa hieman kun Valoinen ei ole mitään viestitellyt, oletkohan vielä matkassa. Ja Aurinkoutu, kuinka sinä jakselet.

Aurora- nyt kipin kapin soitto kunnalliselle. Kun mainitset puhelimessa, että xgevahoito aloitettu ja syövän takia pitäisi tarkistaa, niin pääset varmasti nopeasti. Tämän syöpäruljanssin aikana olen saanut aina hyvin ajat ja tosiaan, niin paljon edullisempaa. Lisäksi kunnallinen hammashoito on tosi hyvä. Kun mulla alkoi Xgeva,mainitsin sen, nehän kuvasivat leuankin silloin.
Aurora muuten, äitini tuli FB:hen 75-vuotiaana, joten kyllä sulla toivoa on ;) Se ryhmä mistä olen puhunut, auttaisi sinua, uskon, että nuo sinunkin lääkkeesi on siellä usein mainittu. FB paras puoli onkin nuo ryhmät, omia juttuja ei jaksakaan enää missään seinällä ruotia, mutta jos on kiinnostusta vaikka ruokaan, kasveihin, eläimiin, luontoon, johonkin harrastukseen, voi että löytyy kivoja ryhmiä missä katsella kuvia ja vaihtaa ajatuksia. Ja tuo ryhmähän on suljettu, sinne ei pääse kun meidän jamassa olevat.
Ihanaa kesänaikaa teille kaikille <3