Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Hei pitkästä aikaa.

Aurinkoutu. Minäkin sain vajaan vuoden avansis,irinotekaani ja tbl teysuno (capesitapiini ei mulle sopinut) hoitoa kunnes ne eivät enää tehonneet. Rankkoja hoitoja mutta antoivat aikaa. Nyt mulla menee Lonsurf tbl kuurit. Tiputushoitoja ei enää ole. Lonsuf tbl jälkeen on enää 1 vaihtoehto Strivarga . Sitten ei enää mitään muuta kuin oireenmukainen hoito palliatiivisella osastolla ja lopun odottaminen.
Tää Lonsurf on myös sytostaatti mutta ei kuulemma niin tehokas kuin Irino+avansis. Syöpäsolut tottuivat vaan noihinkin. Osaan soluista se vaikutti hyvin mutta joukossa on vahvoja syöpäsoluja johon mikään ei toimi. Eikä tuo Lonsurfkaan ole kaikkiin tehonnut.
Kohdallani viime kuussa otetussa CT kuvauksessa yksi maksakasvain oli kasvanut, 2 oli pienentynyt.
Tilanne +-0. Siksi uusi kuvaus heinäkuun lopulla. Jos metareissa lisää kasvua hoito lopetetaan. Kasvainmarkkerit nousee edelleen.
Vointi heikkenee pikkuhiljaa. Jaksan entistä vähemmän ja kipuja on ollut nyt enemmän. Tämä on kammottavaa. Tähän ei voi sopeutua. Eläminen on haastavaa ja kuoleminen toisaalta vapauttaa toisaalta pelottaa. Kipu pelottaa. Ristiriitaista.

Olis mukavaa mikäli jaksaisitte kirjoitella tänne kuulumisia, ketä meitä on täälä vielä kirjoittelemassa
Mietin et ihmeitä voi tapahtua ja lohtua tuo kun saa kuulla muiden mietteitä ja selviämiskeinoja. Vaikka ymmärrän hyvin ettei aina jaksa. Itsekkään en aina jaksa kun on huono kausi. Nyt tämä kesän alku ja rehevä luonto voimaannuttaa ja tuo kasvava ihana lapsenlapsi . Saan hänestä päivittäin videoita. Kyläilevätkin paljon koronasta huolimatta.

Oikein hyvää vointia kaikille ja kivuttomia päiviä. Yritetään nauttia elämän hyvistä asioista. Niitäkin on ja kun kaikki pienetkin hyvät asiat kokoo niin niistä kertyy iso pärekopallinen.
ronja

• tätä vastausta muokkasi 2 years, 12 months sitten ronja.