Vastaa viestiketjuun: Omat kokemukseni

Kiitos Eegon tuestasi. Nyt juuri sitä eniten kaipaa. Nimenomaan epätietoisuus on pahinta. Vaikka on kuinka paljon yrittänyt tutkia asiaa, niin kuitenkin kaikki tapaukset ovat hieman erilaisia ja me itse kukin fyysisesti erilaisessa kunnossa. Olen kuitenkin yrittänyt olla realisti ja ajatellut niin, että hoitotoimenpiteet ovat parempaan päin menossa, eikä tämä sairaus ole nykyään niin lopullinen kuin ennen. Sitä minulle ovat myös monet vakuutelleetkin. Eikä tässä kannata vielä huomista surra, kaikki tulee aikanaan. Se on sitten ”korkeemman käres”.