Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#68652
Sohvi
Participant

Voi Ronja paljon sinulle piristystä. Mulla oli eilen lekuri ja harmitti kyllä kun 2 edellistä kertaa oli sama lekuri jonka kanssa pääsin just hyvälle ymmärrykselle ja nyt taas uusi. Ensin joku hänen lause vaikutti, että eikö ole minusta kartalla, mutta oli hän tietoihini tutustunut ja pian pystyttiin keskustelemaan. Tämä käynti oli kuulemma vähän turha kun ei nyt mitään uutta, seuraava TT on joskus 3 kk päästä.

No mun kannalta oli kyllä hyvä että oli. Markerarvo on vähän pudonnut marraskuusta, lekurin mukaan joko nämä saadut säteet tai kk sitten saatu xgeva ja zoldanex on sitä pudottaneet, ei voi tietää. Mutta nyt tällä hetkellä siis ainakin hidastettu tilannetta. Jalka ei oo vielä ok, mutta selvästi parempi ja kipulääkkeenä menee enää 1 pitkäkestoinen.

Lekuri kyseli miten mieleni jaksaa. Sanoin, että ihan hyvin, kuhan pääsen liikkumaan niin mieleni on pirteä. Sitten kun liikunta lakkaa, sitten en tiedä, mutta tällä hetkellä ei mitään hätää. Olin vain huolissani just siitä että käyttää lääkkeitä ja urheilee, sanoin, että en nyt halua että maksa ja keuhkot menee niin siinä vähän lääkärin ilme oli jännä. Sanoi jotenkin sillai jännästi (että murehdin turhia) että ei mun lääkkeistä tartvitse murehtia (en osaa selittää, mutta suoraan sanottuna ymmärsin vähän kärjistetysti että tarkoitti just että kun syöpä on levinnyt, niin kantsiiko tässä murehtia lääkkeiden sivuvaikutuksista) Siinä vähän hätkähdin, koska en mä nyt vielä ole kuolemassa, vaikka se voikin tapahtua jo ihan lähivuosina, mutta oma ajatukseni on että tuo uinuu ja mulla vielä monta vuotta. Hän ei sanonut mitään tökerösti, mutta minusta tuntui että pitää mua pimeänä kun pohdin vaan, että milloin pystyn urheilemaan :D. Mutta en mä nyt syöpääkään halua pohtia. Sitä pohdin sitten jos hoitoja muutetaan jossain vaiheessa, tällä hetkellä luotan että säteet hoiti homman.