Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Hei,
En ole tänne paljon kirjoitellut, mutta seuraan aktiivisesti palstaa. Kirjoitit Millamari hyvin siitä, että ensin meidän rintasyöpähoitoihin satsataan paljon, mutta ns. jälkihoito on hyvin vaihtelevaa. Omaan varaan jääminen hoitojen jälkeen on varmasti monelle tuttua. Vaikka rintasyövässä on kokonaisuutena hyvät paranemismahdollisuudet, vaikuttaa sairastuminen silti hyvin voimakkaasti siihen, millaista elämä on hoitojen jälkeen. Turvattomuuden ja kuormittuneisuuden tunne nousee aina hetkittäin hyvin voimakkaana, vaikka arjessa muuten aika hyvin jaksaa. Niiden tunteiden sanallistaminen toisille ei ole aina helppoa ja herkästi tulee kommentteja tyyliin ”sullahan on nyt kaikki hyvin”. Tuntuukin välillä melkein helpommalta, että kuittaa kyselyt voinnista ”ihan hyvin”-kommentilla. Oman kehon seuraaminen mahdollisten uusiutumisoireiden osalta on välillä työlästä ja kehon kivut ja krempat herättää aina huolen, vaikka kuinka yrittää itselle hokea, että ne ovat vain jotain hoidoista jäänyttä vaivaa. Samaan aikaa on kiitollinen siitä, että on saanut hoitoa ja todennäköisesti/toivottavasti on vielä pitkästi hyvää elämää jäljellä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa tasapainoilla positiivisen luottamuksen ja toisaalta isojen huolien kanssa. Tähän tarvittaisiin varmasti monen meidän kohdalla enemmän järjestelmällistä tukea. Nyt tuen saaminen on paljolti itsestä ja omasta aktiivisuudesta kiinni.