Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#68099
kuutamolla
Participant

Hei kaikki palstalaiset! Minä ”hyväosainenkin” rohkenen muutaman rivin kirjoitella. Joka päivä , monta kertaa käyn täällä lukemassa teidän kuulumisia. Joka kerta ihmettelen kirjoitustenne positiivista sävyä ja kiitollisuutta hetkenkin hyvästä voinnista. Minä olen saanut käydä töissä nyt jo kuusi viikkoa, enkä koskaan ole tuntenut nauttivani työstä näin paljon kuin nyt. Puoli vuotta oli minulle henkisesti kovin ahdistava kokemus vuoristorata tunteineen. Mutta ei millään lailla verrattavissa teidän monen syöpämatkaan. Kolmen viikon kuluttua olen jäämässä lomalle ja eläkkeelle siitä sitten ensi maaliskuun alusta. Jos kaikki etenee suunnitellusti. Eka syöpäkontrolli(verikoe) oli toissa viikolla. CEA oli 3,6. Edellisessä mittauksessa kesäkuun lopussa 4,6. Eli laskusuunta ilman sytostaatteja. Täällä sairaalassa(Kys) on viitearvon raja 3,5. Syöpäyhdistyksellä sanottiin sen olevan 4,9. Eli saanen olla kiitollinen. Eihän tuo arvo vielä todista, että syövätön olisin, mutta jospa ei ainakaan kovin ärhäkkänä olisi uusimassa. Suolistosyöpäläisten vertaisryhmässä olin viime viikolla, siellä sai jakaa ajatuksia, mukava aina tutustua uusiin ihmisiin, vaikka ei yhdistävä tekijä iloinen asia olekkaan. Ilmoittauduin ”iloa taiteesta”-vertaisryhmään, alkaa tämän kuun lopulla. Parvekelasit pestiin tänään, vielä onnistui, vaikka viileää onkin. Voimia ja pieniä valonpilkahduksia Teille kaikille…teidän sinnikkyyttä ihmetellen!!! Kuutamo