Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#68088
Aurora Borealis
Participant

Hyvää syntymäpäivää Kia. Hyvä Haltijatar olkoon luonasi ja tuokoon Sinulle lahjaksi kivuttoman, levollisen ja rauhallisen syntymäpäivän tunnelman.

Oletkos kokeillut suun kuivumiseen apteekista saatavaa geeliä, jota levitetään suun limakalvoille? Minulla se on helpottanut tätä santapaperimaista tunnetta suussa, juominenhan ei pidä poissa tätä suun kuivuutta.

Mammografiaseulontoihin on minullekin vuosien ajan tullut säännöllisesti kutsuja. Mutta soittaessani sinne ja kertoessani tilanteestani, niin ovat heti todenneet, että näissä jo sairastetuissa syövissä seulonnat hoidetaan muuta kautta, ei joukkoseulonnassa.

Ihana, että nesteitä on saatu vähemmäksi, ja pinkeys on vähentynyt. Uskon totisesti, että olo on muuttunut hieman keveämmäksi. Toivottavasti se jatkuu samoissa merkeissä.

Itse sain torstaina viikolla infektion takia siirtyneen sytostaattihoidon suunnitelmien mukaan. Leukosyyti, neutrofiilit ja varsinkin trombosyytit olivat kyllä reilusti koholla, mutta päädyttiin kuitenkin tiputtamaan dosetakseli. Kortisonihuuruissa tässä taas eletty ja valvottu keskiviikosta asti. Sivuvaikutukset tulevat mullekin viiveellä, yleensä ne ovat alkaneet sunnuntaina. Nyt sitten vain peukut ja varpaat pystyyn, jotta olisivat ainakin lieviä. Ja toivottavasti infektion oireet pysyvät poissa, jottei tarvitsisi taas sinne osastolle lähteä. Kahden viikon päästä on sitten vastetutkimukset kuvineen, nähdään etäpesäkkeiden tilanne. Niiden mukaan sitten katsotaan, mitä jatkossa tapahtuu. Eli lähinnä kai päätetään, jatketaanko vielä sytostaatteja, vaihdetaanko johonkin toiseen myrkkyyn, vai pidetäänkö taukoa. Siihen asti yritän nauttia päivistäni niiden mahdollisuuksien rajoissa, joihin voin itse vaikuttaa. Ja yritän ottaa kaikki sateenkaaren värit käyttöön, ja hukuttaa väreihin kaikki tummat raidat elämästä. Nyt kyllä mieli tuntuu olevan vastaanottavainen näille ajatuksille. Mutta kuten me kaikki täällä tiedämme, hetket ja mielialat vaihtuvat niin kovin kovin nopeasti tilanteiden mukaan.

Pimeät syysillat ovat saapuneet, sytytetään kynttilöitä ja yritetään niiden avulla tuoda valoa pimeään, myös valoa kaikkien mieliin ja ajatuksiin.