Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät RINTASYÖPÄ Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät RINTASYÖPÄ Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

#67894
HopeaSiili
Participant

Mulla on vasemman rinnan ja vasemman kainalontyhjennysleikkauksesta kulunut aikaa nyt n. 1,5 vuotta, mutta en edelleenkään anna pistellä enkä puristella vasenta kättäni.
Käden turvotusta ei helposti huomaa kun alakädessä se on onnistuttu pitämään kurissa kompressiohihalla ja -käsineellä. Olen kuitenkin varsin usein aamulla huomannut syvähköt painautumisrypyt vasemmassa olkapäässä ja yläolkavarressa, jos olen nukkunut vaikkapa niin että vasen käsi on ollut rutistuneen tyynyn tai ryttyisen peitteen päällä (yritän edelleen pitää vasenta kättä hiukan tuetussa kohoasennossa myös nukkuessani). Olkavarren tunto on kyllä palautunut varsin hyvin, mutta se on hiukan omituisen oloinen, jotenkin painava ja joskus siinä on pientä jäytävää kipuakin. Joten – otan ohjeen vasemman käden varomisesta kirjaimellisesti ja tukituotteitakin aion pitää varsin säntillisesti – ainakin siihen saakka jos pääsen puolentoista vuoden päästä rekonstruointileikkaukseen. Mutta – ei kannata mennä kyllä hyvin hirveästi vielä asioiden edelle – katsotaan nyt ensin miten tämä toipumisprosessi näistä edellisistäkin leikkauksista etenee..

Mutta ihan toimintakykyinen kyllä tunnen olevani. Lukuunottamatta kaikkien raskaitten esineittein raijausta ja painavien ostoskassien raahaamista elämäni on tomintakyvyn suhteen varsin samanlaista kuin ennen sairastumista. Välillä keksin huolestua kyllä vaikka mistä: viime aikoina olen lueskellut vähän noista syöpähoitojen sydäntoksisuuden ongelmista, kun jotain oireiden poikasia sydämen kanssa olen ollut välillä tuntevinani. Mutta oireet ovat olleet lieviä ja ohimeneviä, niin en ole ruvennut niitä sen kummemmin tutkituttamaan.

Syön Letrozolia (onnistuin juuri saamaan apteekin toiseksi viimeisen kolmen kuukauden kuurin – sanoivat etteivät ole ollenkaan varmoja milloin tulevat saamaan lisää lääkettä vai jatkuuko saatavuusongelmat) ja kärsin ajoittain aika kovistakin nivelkivuista varsinkin nilkoissa. Polvikivut olen saanut jotenkuten kuriin omakeksimälläni jumpalla (sisältää mm. polvikävelyä paksulla jumppamatoilla ja polvi-istunnasta polviseisontaan nousuja – aluksi en pystynyt edes polvistumaan mutta pikkuhiljaa polvet suostuvat notkistumaan kun varoin rasittamasta niitä muuten kuin suunnitellusti ja aivan pikkuruisin askelein etenemällä) mutta nilkat ovat ongelma: jonain aamuna ne ovat niin kipeät että tuntuu kuin lasinsiruilla kävelisi – ja seuraavan aamuna ne saattavatkin olla ihan ok.

Yritän pikkuisen tehdä myös ruokavaliooni parannuksia. Olen ylipainoinen ja rekonstruointileikkaus voi jäädä haaveeksi jos en laihdu riittävästi runsaan vuoden sisällä. Varsinaisesti en ole uskaltanut ruveta kuitenkaan laihduttamaan, mutta yhden kivan muutoksen olen onnistunut tekemään: en syö välipalaksi illalla mitään keksejä tai sipsejä, vaan mussutan punakaalin lehtiä! Netistä olen lukenut että punakaalilla on vaikka mitä hyviä terveysvaikutuksia ja olen pitemmän aikaa halunnut keksiä ruokalajeja mihin sitä voisi änkeä, mutta en ole onnistunut löytämään yhtään ruokareseptiä johon olisin mieltynyt. Siispä nakertelen kaalinlehtiä telkkarin ääressä ja yllätyksekseni olen jäänyt vähän jopa koukkuun tuoreen punakaalin makuun :)