Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#67683
kuutamolla
Participant

Hei ! Todella avoimia ja kyyneleet silmiin saavia kirjoitelmia olette tänne lähetelleet. Tunnen itseni niin etuoikeutetuksi, kun saan käydä töissä ja vointi on melko hyvä. Kuun loppu puolella tuleva kontrolli verikoe tosin jo vähän jännittää. Olen niin kiitollinen lääketieteelle! Minulle löytyi heti mielialaa tasoittava lääke, joka on helpottanut tuntuvasti mielen vuoristorata seikkailua. Aamuyöstä heräilen kyllä, on hiki ja ajatukset pyörii ikävienkin asioiden ympärillä. Olen käyttänyt tuon aamuöisen ajan rukoilemalla mielessäni läheisten ja ystävien puolesta ja kaikkien teidänkin , vaikka olette vaan virtuaali tuttuja. Huomenna on ensimmäinen suolistosyöpä vertaistukiryhmän kokoontuminen. Sellaista olisin kaivannut kesällä kovasti, silloin oli niin ahdistunut olo. Viikonloppuna pidettiin mökillä Venetsialaisia miehen kanssa kahdestaan. Se on meillä perinne. En voinut mitään mietteilleni, että mikä on tilanne ensi elokuussa. Tietty epävarmuus on loppu elämän aina läsnä. Olen jossain määrin enteisiin uskova ja olen saanut mielestäni jo kolme ennettä lähestyvästä kuolemasta. Ennen kuin syöpäkasvain tähystyksessä löydettiin, näin unessa ystäväni miehen, hän kuoli suolistosyöpään muutama vuosi sitten, ja minä sanoin, että minä olen ainakin hä nen puolellaan. Siis nimellä mainitsin hänet unessa. Sitten huhtikuussa asuessamme entisessä kodissa, talitintti tuli parvekkeelle pöydälle tepastelemaan. Ihme oli suuri, parveke lasitettu…miten on mahdollista että pääsi sinne. Eläinten tuleminen lähelle ennustanee myös kuolemaa. Ja vielä yksi juttu: edellisellä mökkireissulla ilmestyi aivan mökin lähi tuntumaan peura. Katsoi minua jonkin aikaa ja lähti pois. Ei olla aikaisemmin nähty peuroja siellä. Huuhaata saattaa olla, mutta heikkona hetkenä noillakin on merkitystä. Voimauttavia ajatuksia Teille kaikille! Ja pyytäkää rohkeasti lääkitystä, ei riippuvuuskaan ole meidän tilanteessamme vaarallista, kunhan jaksaa elää mahdollisimman kivuttomasti, sekä henkisesti että ruumiillisesti. Nyt ei huuhaata, nakkikeittoa lämmittämään. -kuutamo