Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Friidu, minulle Doke oli aivan hirveä kokemus, CEF helpompi (jos nyt näitä helpoksi voi sanoa), kunhan otin kiltisti ennakoivasti pahoinvointilääkkeet. Nukuin, nukuin, nukuin. Syöminen oli taistelua, juominen myös. Mikään ei maistunut, inhotti vain. Yhtenä päivänä jalkapohjien iho kuoriutui ja luulin, etten nyt sitten voi kävellä. Vielä mitä. Ihan hyvin kävelin ja jalkapohjat olivat ihanan sileät. Mutta täytyy myöntää: kyllä nuo sytot koville ottivat ja yhä niitä inhoten muistelen, vaikka tajuan, että ne varmistivat sen, että mahdolliset elimistöön karanneet syöpähituset kuolivat. Tällä viikolla vuositarkastuksessa (leikkauksesta siis vuosi) lääkäri oli sitä mieltä, ettei syöpääni ole jäljellä enää. Oi, toivottavasti asia on näin. Jännää, miten on vähän epäuskoinen olo. Ja nyt olen sitten oman onneni nojassa. Näin pian pitää itse alkaa huolehtia tulevista kontrolleista. Tulee olemaan taistelua saada terveyskeskuksesta ajat ym.