Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#67537
Millamari
Participant

Moi Kia, asennepa asenne, totta tosiaan! Olen monta kertaa ajatellut kiitollisena sitä, että me saamme hoitoa ilman, että tarvitsee myydä kaikki oma ja läheistenkin omaisuus. Ja myös sitä, että elämme nyt, emmekä sata vuotta siten, jolloin emme olisi tietenkään saaneet tällaista hoitoa, vaan kuolleet ties mihin hivutus- ja näivetystauteihin.

Olen kertonut avoimesti syövästäni ihan kaikille. Se on ollut mielestäni oikein hyvä ratkaisu. Jos en kerro, on kuin sairaussalaisuus olisi pleksilasina välissä. Ja olen mielestäni myös osannut ajatella tosiaan, että kaikki hulluimmatkin kommentit on kuitenkin hyvää tarkoittaen sanottu. Siksi olen ihmetellyt outoa vihaisuuden tunnetta välillä. Ehkei se kohdistu oikeasti ihmisiin, vaan jotenkin jopa itseeni. Pitää vähän pohtia sitä!

Kirjoittamalla voi ystävystyä. Nuorena minulla oli tosi paljon kirjekavereita ja joidenkin kanssa tulin tosi läheiseksi. Kirjoittamisystävyys on erilaista, mutta oikeaa silti.

Joulu on monelle – vaiko peräti kaikille – aika ristiriitainen juhla. On rasittavaa, kun pitäisi olla jotenkin hilpeä ja kaiken sujua jonkin käsikirjoituksen mukaan. Joskus nautin joulusta, joskus inhoan. Riippuu ihan, missä ja miten satun sitä viettämään. Eli en vietä sitä samoin tavoin joka vuosi. Viime vuonna makasin sytostaattioireiden kourissa eikä se hirveästi surettanut. Sunnuntaipäiviä en inhoa, vaan minusta löysät sunnuntait ovat ihan ihania – silloin kun on mahdollista ottaa rennosti vaan.

Hyvää viikkoa kaikille minultakin!