Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#67476

Maya
Participant

Hei kaikille,

Ronja, minusta on hienoa saada lukea kuulumisiasi. Nytkin tulin jotenkin hyvälle tuulelle, kun luin että olet lähdössä retkelle ja laittaudutkin sitä varten.

Minä ne ole okein jaksanut laittautua moneen päivään. Suihkussa käyntikin on suuri saavutus.
Se “elämäni tärkein ihminen” kertoi, että ystäviä voidaan olla, mutta ei mitään muuta. Eli parisuhde tuli tiensä päähän. Hän ei kuule jaksa ajatelle mitään ja kaikki ahdistaa ja ottaa päähän muutenkin. Jotenkin sellainen olo, että tämä kaikki on vain ja ainoastaan minun syytäni. Hänen elämässään on reilu neljä vuotta sitten menetys syövälle, joten ehkä tämä minun juttu pelkoineen ja odottamiseen oli liikaa. Onneksi emme asuneet yhdessä, koska en olisi jaksanut tämän odottamisen keskelle enää mitään muuttorumbaa ja asunnon etsimistä.

Tasan 30 päivää odottamista. En tietoisesti laske päiviä, mutta silti olen tietoinen koko ajan, montakö päivää on kuvauksiin ja lääkäriaikaan. Verikokeisiin on enää 23 päivää.

En oikein viime yönä nukkunut. Sain kunnolla unen vasta joskus viiden-kuuden aikaan aamulla ja sitten unta riittikin yhteen asti iltapäivällä. Koko päivä mennyt sumussa. Iltalääkkeeni otin vähän aiemmin, että pääsisin tänään ajoissa nukkumaan – tai no pääsinhän minä eilenkin, mutta uneen asti en. Jotenkin todella väsynyt olen. Ei ainakaan rautalääkkeen positiiviset vaikutuksen vielä näy.