Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#67412
pauliina78
Participant

Heippa ystäväiset! Ystäviksi teidät miellän. Joka ilta kun näitä mukuloita nukutan niin katson että onko kukaan kirjoitellut tänne.
Voi hitto Kia kun et päässyt siihen toimenpiteeseen! Toivottavasti nyt pärjäät hyvin siihen torstaihin saakka.
Karjalanpaisti kuulostaa tosi hyvältä, nam. Ja muussi. Ja vähän voita muusin sekaan-avot. Ja puolukkahilloa! Taitaa olla vähän nälkä…

Mä olen käyttänyt tässä vuoden aikana opamox-nimistä lääkettä silloin tällöin ahdistukseen. Tiedän tarkkaan mitä se uusiutumisen pelko on. Se lamaannuttaa ihmisen ja ajatukset pyörii vain pelon ympärillä. Mulla on ollut muutama päivä erityisen vaikeita,pelottaa ihan hirveästi. Olenkin ottanut lääkettä,niin saa vähän lievennettyä ahdistusta. Mulla on ollut tosi huono äiti-olo. Vaikka tässä pyöritän ihan normiarkea,niin olen aika omissa ajatuksissa. Ja tuttu tunne, ei jaksaisi nousta sängystä ylös ja päivällä odottelee että tulisi ilta jotta pääsisi nukkumaan,pakoon omia ajatuksia. Mitkä kyllä mulla alitajuisestikin siellä myllää,oon pari kertaa herännyt yöllä ihan hikisenä ja tooosi ahdistuneena ja ollut jotenkin pyörryttävä olo. Hoitaja arveli näitä paniikkikohtauksiksi.

Tosi hyvä kuutamolla kun varasit itselles ajan. Helpottaa kun pääsee purkamaan ja käsittelemää n asioita ammattilaisen kanssa. Mulla meni siihen avun pyytämiseen vuosi,viime talven elin ihan jossain utussa, nyt oli kesäkuussa pakko soittaa itselleen apua. Uskon että mä kyllä selviän, ja niin selviät sinäkin!

Tänään oli kiva käydä siskolla kylässä,olivat ottaneet toisen koiran. Ihania Keeshondeja. Voi että miten suloisia olivat yhdessä. Siskoni on mulle ehdottanut koiran hankkimista, kuulemma tekisi hyvää mun mielelle. On kyllä varmasti oikeassa. Siitä saisi ihanaa lenkkiseuraa. Ja tykkään hirmuisesti koirista. Katsotaan,katsotaan. 😀

Tämmöinen sepustus tällä kertaa…nyt taidan mennä syömään iltapalaa ja katsomaan telkkaria. Vaikka eipä sieltä taida kovin kummoista tulla.

T. Pauliina