Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#67041

Kia Kolangio
Participant

veit sanat suustani, Tottis. mielelläni tapaisin sinut ihan irl mutta välimatka onkin sitten aikamoinen! kiitos samoin, minäkin olen saanut sinulta ja teksteistäsi todella paljon vertaistukea, lohtua, iloa ja vaikka mitä.
miten sun yskä? onko jo rauhoittunut? itselläni paha yskä, semmoinen “kutinayskä” tai mikä tahansa yskä saattaa viedä viikkoja. hemmetin ikävää ja kiusallista ja yöunet kärsivät.

oikein hyvä päivä.
kipuja ei ole edelleenkään ja uskallan jo haaveilla josko kipulääkitystä voisi jo pikkuisen alentaa. oppareista kuivuu suu ja vatsan kanssa pitää olla tarkkana ja muistaa ottaa päivittäin ummetustroppia ennalta ehkäisevästikin.
olen taas niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni. hassua kirjoittaa näin vaikka oon niin sairas mutta kun niin se vain on.

huomenna pitää mennä Koskelan sairaalaan jossa sijaitsee omahoitotarvikkeiden jakelupiste. pitää hakea dreeniin ruiskuja. onneksi saan kyydin mahtavalta seinänaapurilta. Koskela sijaitsee nimittäin kodistani hankalan matkan päässä. eka kerta kahteen viikkoon kun lähden ihmisten ilmoille. lisäksi pitää käydä apteekissa hakemassa ainakin huuhteluainetta, sekin siis dreeniä varten.
löysin kaapistani yhdet kesähousut joita voin pitää dreenistä huolimatta. sen pussin, johon sappineste virtaa, olen sitonut reiteeni eräänlaisella pannalla, jonka sain osastolta, eikä kapealahkeiset farkut (esimerkiksi) sovi enää. enkä oikein ole hameihmisiäkään. löytämäni kesähousut on peräisin ystävältäni, vähän liian isot mutta vyön kanssa ok. leikkasit pokkana ylipitkät lahkeet polvien kohdalta muttei ole ompelukonetta tehdäkseni niihin saumat. olkoot. lisäksi löysin kaapista kivan paidan mikä sopii housuihin ja puuvillaisen neuletakin. mustat lenkkarit jalkaan, kokonaisuus on ok. eli nyt mulla on edes yksi asu mitä pitää yllä kun poistun kotioloista.

odotan tosiaan keskiviikkoa malttamattomana kun sen kotisairaalan tyypit tulee käymään. monikko sen takia että puhelimessa henkilö käytti me-sanaa. koko ajan vähän jännitän tapahtuuko tässä vielä ennen keskiviikkoa jokin takapakki jolloin joudun lähtemään päivystykseen, vaan kun keskiviikkoon päästään, olen sitten aivan virallisesti palliatiivisen hoidon piirissä ja saan koska tahansa apua sieltä Suursuon sairaalasta.
taidan taas kerran toistaa itseäni :) mutta ajatelkaa, sitten ruuhkaiset ja kamalat päivystykset ovat mennyttä elämää. mistä kuulin, että Suursuolta lähtee sairaanhoitaja ja jopa lääkäri tarvittaessa kotikäynnille vaikka keskellä yötä. mahtaako olla liioittelua? tiedä sitten.

tänään on pakko mennä suihkuun siten, että pesen hiukseni. siitä tulee hankalaa kun pitää varoa sitä dreeniä. hoitaja sanoi että se saa kastua mutten ihan uskonut häntä. haluan varmistuksen asialle. mulla on pitkä ja aika paksu tukka joten sitä ei pestäkään ihan noin vaan vähän vettä ja sampoota läträämällä. ja nyt se on toooosi likainen! ties koska olen pessyt sen viimeksi eli päivää ennen dreenin laittoa… varjelkoot, siitä on aikaa kohta kaksi viikkoa! apua. oon tosin pitänyt sitä sidottuna tiukalla nutturalla. hah, muutoin olen toki peseytynyt kyllä :) :) :)

nyt päivän muihin puuhiin – ja sinne suihkuun siis.
oikein hyvää päivää kaikille! toivottaa Kia