Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#66822
ronja
Participant

Kia,
Adenocarsinooma diagnoosi tuli 24.11.2017 umpparileikkauksessa. Olin siihen 62v ikäinen ja perusterve. Sen piti olla helppo tähystys leikkaus ja seuraavana päivänä kotiin. Toisin kävi. Umppari ei lähtenyt irti ja suolta joudeuuttiin jo silloin poistamaan, Sit aamulla tuli molemminpuolinen keuhkoembolia ja olin kuolla siihen. Selvisin. Sit capesitapiinisyto ei sopinut mulle. Sain infarktin kaltaiset kivut ja sydänfilmimuutokset. Olin kotona silloin yksin ja soitin hätäkeskukseen. Olin sitten Meicun sydänvalvonnassa muutaman päivän. Sit todettiin umpparileikkauksesta jäänyt parin pikkuvaltimon vuoto.Oli 8x7x4 cm hematooma vas. alavatsalla ja taas Jorviin josta Meccuun ja sitä ei tyhjätty. Annettiin verta kun hb oli alle 80. Sit kotiin oxynormin kanssa konservatiiviseen hoitoon. Sanottiin et ” hyvä rouvva, tämä on kipee mutta syö vaan taev. noita oxynormeja niin vaivan kestät ja että siinä menee n. 2kk. Jos tulee riippuvuus niin hoidetaan se sitten erikseen.
Hipec leikkaus tehtiin tasan vuosi sitten 4 kirurgia 10 tuntia. Kaikki piti saada pois ja saatinkiin. Kuvaus oli jo 1.6.2018 Aloitettiin kuitenkin sytostaattihoidot ja sitten maksasta löytyi metari eli metastaassi eli etäpeesäke. Maksaleikkaus peruttiin koska epäilivät vatsassa olevan karsinoosia. Sitä ei kuitenkaan ollut . Sain kovat sytkyhoidot syksyn ja uuden lähetteen maksaosastolle, jossa leikattiin 1,6 cm metari. Leikkaus oli kova kestää. Sytkyt aloitettiin 3 vk leikkauksesta. Sitä en kestänyt. Jouduin Jorviin- olin kuiva ja aliravittu. Olin 9 pv sairaalassa. Sit tuli tämä 2 kk tauko
ja nyt tauti on parantumaton. Maksassa on 19 mm ja 14 mm ja 12 mm kokoiset kasvaimet. Leikkaus oli siis turha. Nyt ei enää leikata mitään. Niin ja keuhkoissa on 2 ja vatsassa jotain

Kysyin tuosta elinaikaennusteesta. Lääkäri sanoi et näillä sytostaateilla nyt jarrutetaan. Tauti on aggressiivinen ja että nyt puhutaan kuukausista- ei vuosista elinajan suhteen.

Tässä sitä nyt oon järkyttyneenä sulatellut ja tehnyt koko vapun ”kolinsiivouksia” Oli mulla kotona Temestaa (loratsepamia) Se on rauhoittava lääke. Otin päivällä semmoisen tuskaani hellittämään. Täs on nyt ollut vitsit vähissä

Hengästyn helposti ja oon hurjasti laihtunut. Lääkäri ei muistanut ketään kuka ois tästä enää selvinny ku näin pitkällä tauti on. Olen myös palliatiivisessa hoidossa. Se on lähinnä keskusteluapua. En suostunut sinne viime kuussa menemään kun kipuilin tätä. Silloin puhuttiin parantavasta hoitolinjasta. Nyt se muuttui parantumattomaksi. Soitan siis nyt palliatiiviselle ja meen sinne. Lähete mulla sinne on

Ollaan tiukassa paikassa nyt Kia ja tämä tuntuu niin pahalta. Tässä loppuu sanat

Lämpimin ajatuksin Ronja