Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#66378
Myy79
Participant

Hei Kia ja Tottahan se oli!

Tottahan se oli: Joo, se olisikin tosi hyvä jos olisi se yksi ja ainoa ihminen joka hoitaisi kokonaisvaltaisesti potilaan asioita. Itsekin kävin sosiaalityöntekijän luona ja hän auttoi juurikin taloudellisten asioitten hoidossa ja hän kirjoitti myös hakemuksen syöpäsäätiölle taloudellista avustusta varten. Sainkin syöpäsäätiöltä rahallista tukea jonkun verran. Nyt ihan ilomielin olen syöpäsäätiön kuukausilahjoittaja ja haluan juurikin tukea kaikkia sairastuneita ja lahjoitusvaroilla tuetaan myös neuvontapuhelin toimintaa. Itse olen kokenut, että apua on tullut monen ihmisen kautta. Se on ollut tavallaan sellainen hoitopolku. Hienoa toki olisi, jos olisi vain yksi henkilö, joka järjestelisi potilaan asioita.

Kia: Sain viestistäsi sen käsityksen, että haluat juurikin keskusteluapua sairauteesi liittyen. Sinuna soittaisin syöpäsäätiön neuvontapuhelimeen, joka ei puheluna maksa mitään. Aloittaisin ihan siitä, että kirjoittaisin erilliselle paperille mieltäni painavat asiat/ kysymykset koskien sairautta ja miettisin kenen kanssa niistä olisi parasta puhua. Nuo kysymykset voisin ottaa esille myös neuvontapuhelimen työntekijälle tai sinua hoitaneen syöpäpolin lääkärille. Syöpäpolin lääkärille voisi olla parempi ottaa esille nuo sairauteen liittyvät kysymykset. Jos mielialojen kanssa on ongelmia niin pyytäsin myös sinua hoitanutta syöpäpolia (lääkäriä) kirjoittamaan lähetteen saman sairaalan psykiatrian polille. Sairaana voimavarat ovat vähissä ja on mun mielestä hyvä miettiä tarkkaan keneltä apua hakee, ettei turhaan kuluta voimiaan paikkoihin, jotka eivät millään tavalla pysty sinua auttamaan. Syöpäsäätiön neuvontapuhelelimen työntekijän kanssa pystyi myös purkamaan hyvin tuntoja liittyen sairauteen ja he vastasivat sen pohjalta, mitä olivat itse kohdanneet syöpäsairaitten kanssa. Itselle jäi sellainen fiilis niitten puheluitten jälkeen, että he osasivat hyvin eläytyä tilanteeseeni ja sain ymmärrystä ja he ehdottivat silloin minulle, että kysyisin paikalliselta syöpäsäätiöltä vertaistukihenkilöä ja hänen kanssaan käymistä keskusteluista olikin minulle hyötyä ja se avarsi omaa näkökulmaa asioihin.

Aloita Kia vaikka siitä, että kirjoitat sinua vaivaavat asiat paperille ja otat ne sitten puheeksi sinua hoitaneen syöpäpolin lääkärin kanssa. Sama lääkäri voisi sitten kirjoittaa myös lähetteen psykiatrian polille, jos koet tarvitsevasi työkaluja käsitellä sairauttasi. Neuvontapuhelimen työntekijän kanssa voisi purkaa tuntojaan sairauteen liittyen.

Kovasti voimia kaikille sairauden kanssa kipuileville!

t. Myy