Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#66370
Myy79
Participant

Hei Kia!

Tekstiäsi lukiessa tulee tunne, että sinulla on tosi voimia vievä elämäntilanne ja kova koettelemus. Halusit multa vinkkejä. Puhun omasta kokemuksesta enkä tosiaan ole mikään terveydenhuollon ammattilainen.

Ensiksikin kysyit, että mihin mennä jos kunto romahtaa äkillisesti. No, omalla kohdallani oli niin, että sairaalassa sytostaattipolilla mulle sanottiin paikka mihin mennä jos vointi menee huonoksi eli mulle sanottiin, että ota yhteyttä TAYSin naistentautipolin päivystykseen joka oli siis samassa rakennuksessa missä sain sytostaatteja. Asun Pirkanmaalla. Minusta sinua hoitavan sairaalan ( missä saat sytostaattihoitoja) on osoitettava sinulle paikka mihin mennä jos vointisi huononee tai et pysty olemaan tai uskalla olla kotona yksin huonon voinnin vuoksi. Näin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ainakin on tehty. Sinun tilanteesi on kuitenkin vaikea . Kuume sahaa edes takas, pahoinvointi ym. Kuume ainakin mun kohdalla oli sellainen, että sairaalasta sanottiin, että jos kuume nousee niin heti välittömästi yhteyttä sairaalaan. Itselläni kävi kerran niin, että valkosoluni laski hoitojen takia niin alas, että minut olisi pitänyt ottaa eristyksiin sairaalaan, mutta tilaa ei ollut edes käytäväpaikoilla. Kehoittivat vain pysymään kotona. No, en kokenut sitä mitenkään harmittavana asiana.

Hyvä asia mun mielestä on se, että jaksat kuitenkin vetää rajojasi ja sanoa, että mielellään joku muu paikka kuin tuo mainitsemasi Haartman, jos koet sen vääränä paikkana hoitaa sairauttasi. Mulla ei ole kela- taksista mitään huonoa sanottavaa.

Tuosta henkisestä puolesta. Mulle on terapeutti sanonut, että tunteita olisi hyvä purkaa ulos itselle sapivalla tavalla ja tehdä asioita, mitkä tuntuvat itsestä hyvältä. Syöpäsäätiön maksuton neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 19414. Hoitaja vastaa puhelimeen maanantaisin ja torstaisin klo 10-18 sekä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-15. Sieltä sain hyvää keskusteluapua päteviltä syöpään erikoistuneilta sairaanhoitajilta. Lisäksi syöpähoitojen jälkeen henkinen vointini laski sen verran, että pyysin minua hoitanutta sytostaattipolia tekemään lähetteen saman sairaalan psykiatrian polille. Siellä tapasin hyvän psykiatrin. Oman kunnan psykiatrian polilla kävin jonkun aikaa, mutta en kokenut saavani sieltä tarvitsemaani apua. TAYSin psykiatri kirjoitti minulle lähetteen kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Soittelin n. 30 terapeuttia läpi ja niistä löysin pari joiden luona kävin tutustumiskäynnillä ja valitsin heistä toisen. Kuntoutuspsykoterapiassa käsittelen muita asioita kuin syöpää. Itse olen syöpää käsitellyt enimmäkseen kirjoittamalla täällä foorumilla ja keskustelemalla sairaalan henkilökunnan kanssa sekä syöpäsäätiön neuvontapuhelimen hoitajan kanssa. Keskustelut muiden syöpäpotilaitten kanssa ovat myös olleet hyvää vertaistukea.

Sinulle suosittelisin sitä, että pyydät sinua hoitanutta sairaalaa, jossa saat sytostaattihoitoja , kirjoittamaan lähetteen psykiatrian poliklinikalle. Ensisijaisesti saman sairaalan psykiatrian poliklinikalle. Muistaakseni sinua hoidettiin HUSissa vai muistanko oikein? Eikö HUSissa ole myös psykiatrian poliklinikka? HUSin psykiatrian poli todennäköisesti ymmärtää paremmin myös näitä syöpäsairauteen liittyviä asioita kuin joku oman kunnan pienempi psykiatrian poliklinikka. Suosittelen myös tuota syöpäsäätiön neuvontapuhelinta.

Lisäksi on todella ymmärrettävää tuo sinun voimattomuuden tunteesi. Itsekin muistan, että hoitojen aikana oli ihan vaikeuksia seisoa paikallaan esim. labrajonossa kun niin paljon heikotti hoitojen jäljiltä. Tuosta diapamista sen verran, että sen käytöstä kannattaa kysellä lääkäriltä tarkemmin. Itse varoisin käyttämästä sitä nk. käsilaukkuburanana. Kaikista lääkkeistä kannattaa kysellä tarkemmin lääkäreiltä, että miten niitä kannattaa käyttää järkevästi.

Kovasti voimia sinulle ja toivottavasti näistä ajatuksista oli jotain apua sinulle!

t. Myy

  • tätä vastausta muokkasi 2 years, 9 months sitten Myy79.