Vastaa viestiketjuun: keuhkosyöpä

Mökkihperöksi minut on nyt tehnyt lähinnä pelko saada influenssa tai joku noro- vatsatauti. Monen laista on liikkeellä näin sydäntalvella ja kun vastustuskyky on lääkkeen jälkeen pari viikkoa tavallista matalammalla, riski sairastua on lisääntynyt ja tällä perustaudilla se saattaisi olla kohtalokas. On minut influenssaa vastaan rokotettu, siitä huolimatta tartuntavaaraa on.
Onneksi on puhelimet ja sähköpostit, täysin eristäytyneenä ei kestäsi. Olen minä ystäviänikin tavannut, samoin sukulaisia, mutta aina on pieni, stressaava mahdollisuus, että joku kantaa juuri saamaansa tartuntaa. Onneksi nyt jo jaksan lukea ja tehdä käsitöitä. Lenkilläkin käyn, tänään viimeksi kävelin yli neljä kilometriä. Syön hyvin eikä painonikaan ole juurikaan laskenut. Onhan joku vastaantuleva kysäissytkin, miksi olet noin huputettu. Maskilla ja kaulaliinalla olen yrittänyt lämmittää raakaa pakkasilmaa, se kun tuntuu lenkin jälkeen ihan kipeänä keuhkoissa ja rinnassa.
Koko ikäni sain olla terve. Nyt 66-vuotiaana sitten sain oikein ”kunnon taudin”. Nyt jo olen ihan toisissa tunnelmissa kuin elokuussa viime vuonna. Silloin ajattelin, että monta viikkoa en elä. Täällä minä vain vielä. Ja verrattain hyvässä kunnossakin. Täysin ilman omaa ansiota silti. Ja shokkivaihe jo takana päin.