Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa? Vastaa viestiketjuun: kuka EI pelkää sairautta/kuolemaa, vai olenko tosiaan ainoa?

#65963
Kia Kolangio
Participant

hei Tottahan se oli, ja kaikille muillekin!
hienosti pärjäät, Tottis. kappas, sait uuden lempinimen.
täytyy sanoa, että on sulla(kin) ollut rankkaa, vaikken tekstiäsi lukiessani sitä miksikään valittamiseksi kokenutkaan, kuten tuossa mainitsit että valitusta. höpsistä. eläköön inkivääri! sehän on tähän vuodenaikaan myös oivallinen siinäkin mielessä että perustuuko vain legendaan mutta flunssakautenakin siis oivallinen lisä. tehokas elimistön puhdistaja.
tuosta elämänasenteesta. minäkin koen omalla kohdallani sen muuttuneen valtavasti. jonkinlaisessa oravanpyörässähän sitä oli. tee paremmin, paremmin ja vielä kerran paremmin. paahda paahda. nyt tuommoinen elämäntapa tuntuu todella kaukaiselta.
ja ne pienet ilon aiheet! koen ne niin valtavan merkittäväksi. lyhdyn valo varhaisaamuisin parvekkeella. kuppi hyvää maitokahvia. uudet villasukat. lämpöinen ja turvallinen koti. suihkun jälkeen nukkumaan puhtaisiin lakanoihin; ihania asioita.
ja sun hiukset! kesällä saat sitoa jo ponnarin. ties vaikka kuinka kauniit ”uusiohiukset” saat. pieni suuri ilo sekin.

taidan kuulostaa jo öklön tyytyväiseltä mutta olen taas niin onnellinen.
viime viikolla tosin kuumeilin, mahdoinko jo kertoa siitä, ja vietin yhden yön osastolla. antibioottikuuri tehosi, mikä päättyi pari päivää sitten ja yleisvointi on ollut sen jälkeen ok. tt-kuvat otettiin toissapäivänä torstaina, ja niiden perusteella lääkäri soittaa tulevan viikon keskiviikkona josko voimme alustavan suunnitelman mukaan aloittaa sytot perjantaina 25.1, toivon tietysti että näin tapahtuisi.

sitten alkaa taas ne hurjat yrjöpäivät, mutten halua valittaa koska todennäköisesti ne jälleen jarruttavat taudin etenemistä. tämä pitää pitää mielessä niinä hetkinä kun halailen ämpäriä.
kuten lääkärikin sanoi, että tottahan toki ne tehoavat. kuten viimeksikin. iloitsin näistä hänen ei kovin tieteellisistä sanoistaan. eihän sitä tosiasiassa voi tietää mutta oli ihanaa kuulla nuo sanat.
tuon kuumeilun diagnoosiksi sain: määrittelemätön bakteeri. mikä siis aiheutti elimistööni tulehdustilan. mutta siitäkin taas selvittiin.

rahat on vähän tiukilla mutta pärjään. toiseksi, iloinen yllätys toissapäivänä kun huomasin että vaatimattomassa puskurirahastossani oli enemmän varoja kuin luulin. en millään taas muista, minkä hintainen on yksi syto. sitten tulee laskut tietty tt-kuvista jne. ja onhan aina sähkölaskua, puhelinlaskua ja yksi osamaksukauppa, 22 e/kk.
erilliseen säästöpossuun aloitin heti vuoden alusta 10-20e/viikko-säästökampanjan. se raha menee sitten joskus pelkkään hemmotteluun.
en käytä käteistä koskaan, mutta nyt oon kurinalaisesti nostanut automaatilta käteisenä tämän viikkorahani ja rämps, se sitten suoraan possuun. jos säästää vaikka vain 10 e/vko, se ei vielä viikkobudjettia kaada, mutta onhan se vuodessa jo 480 e! mikäs sen mukavampaa taas lähteä vaikka Tallinnaan jouluna, varata vähän kalliimpi hotelli ja tehdä ostoksia, kuten toimin viime jouluna.

kaikkea, kaikkea parasta teille kaikille!
voimia jokaiselle oman tiensä kulkijalle.
toivottaa, Kia :)