Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Kiitos mainioista linkeistä, Kuikka! Varsinkin tuon jälkimmäisen linkin jumppaohjeet otan nyt kyllä päivittäiseen käyttöön.

Mulla alkoi heti kohta varsinaisten syöpähoitojen jälkeen käsien kuntouttaminen. Olen käynyt lymfaterapiassa marraskuun puolesta välistä alkaen, ja samalla leikatun puolen käteen on laitettu aina kompressiositeet sormista kainaloon saakka. Aluksi tuntui vähän ahdistavalta yrittää tulla toimeen ja tehdä mitään näiden kompressiositeiden kanssa, mutta olen päättänyt vetää tämänkin osion läpi vaikka sisulla toivoen etten saisi kaikkia niitä ikäviä jälkiseuraamuksia joita lymfaödeemasta on mahdollista saada.

Sytokädenkään suonet eivät ole vieläkään palautuneet lähellekään ennalleen, vaikka viimeisestä solunsalpaajatiputuksesta on aikaa yli neljä kuukautta. Kipuilua on ollut, ja vaikka sytokäden kuuluisi olla kai se ”terve” käsi, välillä sillä on ollut mahdotonta kantaa kevyttäkään kauppakassia kun taas leikattu käsi on ollut aika oireeton – siis kyynärpäästä alaspäin. Mulla lymfaa on kertyy pääasiassa poistetun rinnan alueelle, ja myös vasen olkavarsi ja olkapää on turvonnut. Vasemman kainalon alla juuri leikkausarven yläpuolella on pehmeä nestettä keräävä pussukka, ja minusta tuntuu että näytän siltä puolelta vähän maaoravalta :/. Kudos vasemman kainalon ulommalta selänpuoleiselta reunalta on myös ilmeisesti jonkin verran jo fibrositoitunut. Iho on sieltä hiukan omituisen värinen ja kudos tuntuu kovahkolta vaikka siinä on selvästi turvotusnestettä.

Mutta kovasti on tehty töitä että lymfaturvotus saataisiin kuriin. Olen käynyt jo viikkokaupalla fyssarilla joka toinen päivä lymfaterapiassa, ja öitä lukuunottamatta olen pitänyt vasenta kättä kompressiositeessä. Terapiassa on ollut nyt joulutaukoa, mutta sain fyssarilta ohjeet ja materiaalit joten olen sitonut käden itse näiden pyhien aikana. Samoin olen yrittänyt pehmittää arpikudosten kovettumia ja hieroa rintakehää itsekin vähän samaan tapaan miten fyssari on tehnyt minulle terapiassa. Onneksi terapiat alkavat taas maanantaina – ja suurin helpotus varmaan koituu siitä kun ilmeisesti ensi viikolla saan ensimmäisen kompressiohihan. Apuvälineyksiköstä vakuutettiin että vaikka ihmiset sietävät hyvin yksilöllisesti kompressiohihan ja -käsineen käyttöä, yleensä ne ovat ”lasten leikkiä” kompressiositeiden käyttöön verrattuna. No, toivotaan että näin olisi kohdallani.