Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Kuikka tuossa ylempänä pohti että ”mikä mahtaa olla käsien kunto kunhan kaikki sytot ja sädehoidot on viety läpi?”
Olen itse nyt siinä tilanteessa, että minulta leikattiin viime helmikuussa vahvasti hormonipositiivinen rintarauhasperäinen HER- kasvain ensin osapoistona mutta sitten poistettiin koko vasen rinta koska leikkausmarginaaleista löytyi mikropesäkkeitä. Ensimmäisessä leikkauksessa jouduttiin poistamaan myös vasemman kainalon imusolmukkeet koska syöpä oli levinnyt neljään imusolmukkeeseen.
Leikkauksien jälkeen alkoi huhtikuun puolessa välissä solunsalpaajahoidot (3x doke sitten 3x CEF)jotka saatiin vietyä läpi elokuun loppuun mennessä. Vointi vaihteli siedettävästä puolikuolleeseen, ja tunsin olevani aika loppu viimeisen hoidon jälkeen. Sädehoidot (3vkk, 15krt) sujuivat suuremmitta ongelmitta, mutta olin todella väsynyt ihonhoitoon ja painon ja turvotuksen tuntemuksiin koko vasemmassa ”ylälohkossa” ja kädessäni. Mutta yritin vain sitkeästi jatkaa jokapäiväisiä suihkutuksia ja ihon rasvauksia ja käsijumppaa.

Sädehoidon loputtua sain parin viikon kuluessa aika paljon erilaisia nivelsärkyjä, vaikka en ollut silloin edes vielä aloittanut Letrozolia, jonka ilmeisesti aika tavallinen sivuvaikutus erilaiset nivelkivut ovat. Ehdin jo ajatella mielessäni ettei minulle näiden syöpähoitojen jälkeen jäänyt yhtään täysin toimintakykyistä raajaa: leikatussa vasemmassa kädessä ja rintakehällä oli lymfaturvotusta, tunnottomuutta ja kiristystä, oikean sytokäden suonet olivat niin ärtyneet että ne olivat kireällä ja kipeät, ja molempien jalkojen nilkat ja osin polvetkin olivat jäykät ja kipeät. Aamuisin sängystä nouseminen oli yhtä tuskaa, välillä tuntui kuin olisi kävelly lasinsirujen päällä. Sain kovia kuumien aaltojen puuskia, naama lehahteli punaiseksi ja hiki kihahteli ihon pintaan tämän tästä. Tuskaisena ajattelin että mitenkähän huonoon kuntoon menen sitten kun aloitan aromastaasi-inhibiittorin elin Letrozolin syömisen.

Onkologi soitti kymmenen päivän kuluttua sädehoitojen loppumisesta, kyseli voinnistani ja kertoi kirjoittaneensa minulle Letrozolista sähköisen reseptin. Hän kehoitti kuuntelemaan itseäni pari-kolme viikkoa, ja aloittamaan lääkkeen syömisen heti kun alkaa tuntua siltä että se sopii.

Minulle oli ihan selvää että haluan käyttää lääkärin minulle määräämää aromataasi-inhibitiolääkitystä ainakin sen kymmenen vuotta mistä oli ollut puhetta. Niinpä rupesin yrittämään kuntouttamaan itseäni. Aamulla ennen kuin nousin sängystä taivuttelin nilkkoja ja polvia, ja ylösnoustuani treenasin jalkojani esim varpaillenousuilla kun pesin hampaitani ja kyykkäämällä kun odottelin kahvin tippumista keittimestä. Vääntäydyin risti-istuntaan ja pumppasin käsivarsia kun katselin tv:tä. Välillä kun en jaksanut pumpata, nostelin käsivarsia vuoron perään päälaelle. Joka ilta kävin suihkussa ja rasvasin ihon huolellisesti. Illalla sängyssä sivelin käsivarsia niin pitkään kuin vain jaksoin ennen uneen vaipumista hiukan lymfahieronnan tyyliin (aloitin oikealta, terveeltä puolelta, sitten sivelin vasemman, puuttuvan rinnan rintakehän, sitten vasemman kainalon, olkapään ja niskan, ja lopuksi vasemman olka- ja käsivarren).

En tiedä oliko se jumppaamiseni ansiota vai pelkkää toipumista rankoista hoidoista, mutta niveloireet hävisivät ja aloitin Letrozolin noin kaksi viikkoa sitten. Olo on ollut varsin hyvä eikä mitään suurempia kipuja ole enää nyt ollut, vaikka kaikenlaista pienempää kremppaa on siellä-täällä. Noin viikko sitten kävin fysioterapeutilla, ja hän suositteli vasempaan käteen ja rintaan lymfaterapiaa sekä vasempaan käteen tukihihan ja -hansikkaan hankkimista. Nyt odottelen tietoa saanko maksusitoumuksen tuohon terapiaan, joka olisi tarkoitus hoitaa kahden viikon päivittäisenä kuurina, jonka jälkeen olisi tukihihan sovitus ja jota pitäisi pitää sitten ties miten pitkään.

Tällä hetkellä minusta tuntuu, että olen saamassa raajoistani ainakin jalat takaisin. Tuntuu ihanalta herätä aamulla kun nilkat, polvet ja lonkat ovat suht’koht’ toimivat eikä niitä särje :)