Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Ensimmäisen rintasyöpäni sairastin 20 vuotta sitten. Vuosien saatossa pelko uusimisesta tietysti oli silloin tällöin mielessä. En millään jaksanut uskoa, että voisi uusia myös näin pitkän ajan jälkeen.

Arpikudos on vaivannut ja samoin sädehoidot jättivät rintaan (osapoisto) pahannäköisen läiskän. Johtunee palovammasta, vaikka kuinka rasvasin. Jos fyssarilta jumppaohjeita saa, kannattaa ehdottomasti tehdä. Käteni ei oireillut noin kymmeneen vuoteen, kunnes erään joulun alla sain kämmeneeni selluliittitulehduksen. Tämän jälkeen käsivarsi ja kämmen ovat olleet turvoksissa milloin enemmän ja milloin vähemmän. Jotenkin olen turvotuksen tunnistanut stressin oireeksi. Ainakin kun töissä on kiire, niin huomaan kuinka neste alkaa kertymään kämmenen päälle. Lymfahoidoissakin kävin, mutta niistä ei minulle apua ollut. Mutta ihanaa ja rentouttavaa hierontaa se kylläkin on.

Hei, Tottahan se oli, noin juuri pitää ajatella. Olen yrittänyt ajatella positiivisesti, mutta menin lukemaan iltamyöhään jonkun artikkelin uusiutuvasta syövästä ja elinodotuksesta. Niin siinähän se yö sitten oli.
Oikein hyvä mottoja, menevät käyttöön.