Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät RINTASYÖPÄ Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Etusivu Keskustelufoorumi Naisten syövät RINTASYÖPÄ Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

#65155
Eriparitissi
Participant

Ihanaa että löysin tänne! ❤️ Kovasti tsemppiä kaikille!

Sain diagnoosin, oikeastaan viimeisen varmuuden sain vasta ensimmäisellä käynnillä kirurgin luona toukokuun 30. päivä kuluvaa vuotta. Kolmisen viikkoa ennen omia kolmekymppisiä.
Huhtikuun 26. päivä kävin ultrassa ”rutiinivarmistuksessa” omituisen kyhmerön vuoksi ja siellä otettiin kaikenkaikkiaan yhdeksän koepalaa yhteensä molemmista rinnoista. Oli ehkä elämäni pisin kuukausi kun tuntuu, että kukaan ei oikein osannut/halunnut asioita mulle kertoa.
Duktaalinen syöpä, kasvain kokoluokkaa ~4cm ja hyvin vahvasti hormonipositiivinen. Ennusteeni on siis loistava.

Leikkaus oli 5.6, päivää ennen äitini 60vuotis syntymäjuhlaa ja selvisin osapoistolla. Rintani on kookkaat ja kasvainkin oli suuri. Leviämään ei kuitenkaan ehtinyt ja kainalon vartijaimusolmukkeet olivat puhtaat. JES! Toipuminen oli hämmästyttävän nopeaa ja parissa päivässä olin jo lähes valmis palaamaan töihin. Teen kuitenkin sellaista työtä että se ei missään nimessä ollut vaihtoehto. Sairaslomalla olenkin ollut enemmän tai vähemmän huhtikuun lopusta asti ja näillä näkymin marraskuun viimeinen on viimeinen sairaslomapäivä.

Sytostaatit alkoivat 4.7 ja tänään kävin ottamassa neljännen myrkyn, ensimmäisen CEF hoidon. Aikataulu on vähän muokkaantunut kun olen kolme kertaa tässä kuukauden aikana kuumeen vuoksi ollut päivystyksessä ja kolmannella antibioottikuurilla selvittiin sitten ”maaliin”. Nekin myrkyt tähän kaiken lisäksi vielä. Hyi.
Olo on huonompi kuin kertaakaan Doke-hoitojen jälkeen. Tuntuu kuin olis huonossa hiprakassa. Kuvottaa myös Akynzeosta huolimatta. Toki hyvin valvottu edellinen yö myös painaa. Ja hoitoväsymys joka tuli oikeastaan näiden määrittelemättömien infektioiden vuoksi.

Ensimmäisen hoidon jälkeen valkosoluja turvattiin Neulastalla. Se oli kamalaa. Kivut oli kovat ja ripuli (mistä lie 🤷‍♀️) vei tajun pöntöllä istuessa.
Toisen hoidon jälkeen sain olla ilman, mutta kolmannella hoidolla kokeiltiin valkkareiden turvaksi Zarzio piikkiä. Ei tullut juuri sivuvaikutuksia, mutta ei ilmeisesti tehonnutkaan ihan toivotulla tavalla kun viimeisenä piikityspäivänä oli solutaso todella matalalla ja kuume nousi yli 39. Noh, huomenna saan jälleen Neulastaa. Tällä kertaa turvana on Tramalia kun ei Burana ja Panadol combo riittänyt millään ensimmäisellä kerralla.

Näillä näkymin saadaan nippa nappa hoitojen osalta paketoitua tämä homma vielä tämän vuoden puolella vaikka sädetyskin on tulossa tähän perään. Tietysti vielä se viiden vuoden hormonihoito, mutta uskon ja toivon sen olevan lasten leikkiä verrattuna tähän. Kuumia aaltoja tässä on pari viikkoa jo saanut kokeilla ja etenkin öisin pää on tulessa. Sinänsä ihan virkistävää vaihtelua kun päivisin on kaljussa vähän vilakka 😂

Tukka lähti kymmenentenä päivänä ensimmäisen hoidon jälkeen. Nyt on havaittavissa pientä untuvaa, mutta mahtaa se tästä vielä CEF hoidolla tipahtaa ennen kuin pääsee kunnolla rehottamaan. Ripset ja kulmat toistaiseksi on tallessa.

Mun perheeseen kuuluu itseni lisäksi kaksi lasta, 7v poika ja 12v tyttö. Lasten välittömyys, avoimuus, aitous, suorapuheisuus, rehellisyys ja tietysti pyyteetön rakkaus on olleet suurimpana voimavarana mulla.

Iloa ja aurinkoa meille kaikille, positiivinen elämänasenne kantaa pitkälle vaikka toisinaan olisikin raskasta!