Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

#65143
Myy79
Participant

Hei pauliina78!

Noista peloista tuli mieleen, että itse muistan hoitojen jälkeen ja jo hoitojen aikana pelänneeni mahdollista uusiutumista. Hoitojen aikana potilaan roolissa olo tuntui raskaalta ja silloin ajattelin, että olisi kamalaa joutui uudelleen tähän tilanteeseen. Sairaus olisi osa normiarkea. Ahdistava ja pelottava jo ajatuksena. Luulin jossain sairauden alkuvaiheessa, että en varmaan koskaan pääse tästä pelosta. Tilanteeni on sama kuin sinun eli uusiutuminen on lääkärin mukaan epätodennäköistä vaikka eihän mitään 100% varmuutta olekaan. Nyt voin 1,5 vuotta hoitojen päättymisen jälkeen sanoa, että ei enää yhtään pelota :) Käyn töissä ja elän normiarkea. Terapiassa kyllä käyn mutta en syövän takia ja kelan kuntoutusterapia on tehnyt hyvää. Puhuin peloistani syöpäsäätiön vertaistukiryhmässä, vertaistukihenkilön kanssa, terapeutilla ja lääkäreiden kanssa. Lisäksi kirjoitelin peloistani täällä foorumilla. Kaikki nämä auttoivat purkamaan sitä pelkoa ja saamaan itseni tasapainoon sen kanssa. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan ja vatvomaan päässään ajatuksia, jotka vain toistavat samaa kehää. Pelko on ihan ymmärrettävää. En itse asiassa tiedä ketään syövän sairastanutta, joka ei olisi pelännyt uusiutumista. Pelko on ihan inhimillistä ja ymmärrettävää.