Vastaa viestiketjuun: Melanooma

Hei! Eksyin tänne keskustelupalstalle, ajattelin myös purkaa tuntojani koska tuntuu että kukaan ei oikein täysin ymmärrä mikä myllerrys pään sisällä käy. Olin pari kk sitten radikaalissa kohdunpoistoleikkauksessa, oli syöpä mitä ei pitänyt olla. Kudosnäytteidenkin jälkeen epäiltiin vaan esiastetta,mutta loophoidon jälkeen lääkäri soitti että syöpä löytyi,.mutta ilmeisesti lähtenyt kaikki jo pois loopin yhteydessä. Pikkuruinen paholainen se oli, 3mm oli porautunut,joten hyvin varhaisvaiheen juttuhan se oli. Mutta mikä kamala rumba siitä alkoi, magneettikuvat,tt-kuvat, verikokeet ja viimeiseksi iso leikkaus,jossa selvisi että kaikki paha oli tosiaankin poistettu jo loopissa ja että asiat oli sillä tavalla hyvin. Imusolmukkeet olivat puhtaat,niitä sitten poistettiin iso määrä lantiolta. En saanut mitään muita hoitoja,uusiutumisriski on hyvin pieni, mutta miten tän asian kanssa,lähinnä pelon kanssa nyt sitten elää? Pelottaa että syöpä uusiutuu. Kevät ja kesä oli tosi raskas, arkea piti pyörittää, mulla pari pientä lasta, heille ei puhuttu muuta kuin äiti käy naisten leikkauksessa. Jos olisi löytynyt pahaa lisää ja olisin joutunut jatkohoitoihin,niin sitten olisi pitänyt kertoa. Tietysti olen onnellinen että syöpäni havaittiin niin ajoissa,kuulemma tuuria oli matkassa. Mutta jotenkin tuntuu että en osaa ja uskalla enää suunnitella tulevaa, välillä iskee ihan hirveä ahdistus ja itkettää. Tästä tuli hirveen.pitkä sepustus,mutta oli pakko päästä purkaa tätä nuppia. Paljon voimaa sinulle ”tarina”. Odottaminen on niin tuskallista, epätietoisuus kamalaa,siinä on vaikeaa pysyä iloisella mielellä.