Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Ihmisillä on erilaisia huolia; niiden arvottaminen sillä hetkellä (eli kuinka vakavasti ne kannattaisi edes ottaa) kun niitä on, niin on vaikeaa. Sitä tahtoo mennä joskus liikaakin ns. ”pientenkin” ongelmiensa putkessa eikä osaa katsoa asioita ulkopuolisin silmin. Itsellä kun elää tulevaisuudessa koko ajan tietoisuus siitä, että syöpä voi uusia minä hetkenä hyvänsä, niin se toki ahdistaa. Yritän koko ajan päästä kiinni siitä, että osaisin ottaa rennommin ja nauttia hetkistä. Olen opettelun tiellä.

Tuosta aikamme rajallisuudesta täällä maallisessa elämässä; sehän on siis rajallinen: synnytään ja mennään pois. Nyt vasta tämän sairauden kohdatessa se on mennyt tajuntaani aivan eri tavalla. Toisaalta, emmehän tiedä mitä tuolla puolen rajaa on ja siksi siihenkin pitäisi varmaan osata suhtautua uteliaasti ja avoimin mielin.

Tämähän on sairaus, jossa joutuu urakalla harjoittelemaan potilaan rooliin heittäytymistä. Sitä itse harjoittelen edelleen ja ei varmaan koskaan poistu elämästäni. Elämä menee silloin sykleissä, kuten Kia yllä viittaat. Toisilla se menee nopeammissa ja toisilla pitemmän ajan sykleissä. Vaikka se menisi pitemmän ajan sykleissä, silti kehoaan sillä välillä kuuntelee koko ajan, onko jokin pielessä. ”Syklissä” elämistä sekin. Näihin sykleihin pitää vaan sopeutua, näin olen yrittänyt itsekin koko ajan miettiä.

Elämä tosiaankaan ei ole ongelmatonta; kaikille tulee jokin aika elämästä jolloin joutuu vakavemman asian / vakavempien asioiden äärelle. Itse tätä sairauttani koko ajan sulattelen ja yritän sopeutua tilanteeseeni koko ajan. Ja kun näille asioille ei itse mahda mitään; sitäkin yritän itselleni muistuttaa koko ajan.

Me kaikki olemme joskus saman asian äärellä; mietitään mennyttä elämää ja yritetään elää tässä ja nyt; eri tavalla kuin aiemmin. Keuhkosyöpä-sivujen puolella on myös erilaisia kohtaloita; en voi muuta kuin todella arvostaa ja kunnioittaa sitä sitkeyttä joka sieltä paistaa.

Mutta, voimia meille kaikille ja pidetään ajatus kirkkaana <3