Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Tervehdys jälleen Kia!
Tänään olo on ollut ns. normaali, jota ihmettelen. Eli ei ole ollut sydämen tykytyksiä, ei rytmihäiriötuntemuksia eikä mitään oikeastaan väsymystäkään tai huonoa oloa. Tokihan näitä voi vielä tulla. Ihminen (tai minä….) on kummallinen; nyt kun tuntemuksia ei ole, niin alkaa miettimään, mistähän se johtuu….

Tiedän tuon tunteen, kun on keskeneräisiä töitä. Itse olen nyt päättänyt kuitenkin olla sairaslomalla ja jättää kirjoitus- ja työasiat ainakin siksi aikaa.

Jaana on tullut myös minulle mieleen. Hän taisi olla aika nuorikin, kun vertaa meihin.

Tuosta elinajan ennusteesta. En ole sitä lääkäriltäni kysynyt, eikä hän ole sitä minulle oma-aloitteisesti kertonutkaan. Hän vain sanoi, että sytoilla ja tulevalla hormoonilääkityksellä pyritään varmistamaan, ettei syöpäni uusiudu. Mitään taettahan ei ole olemassa; rintasyövällä, erityisesti hormoonipositiivisella kuten minun syöpäni on, on mahdollisuus uinua vuosia mm. jossakin tuolla selkäytimen luona ja aktivoitua sitten sieltä. Levinnyttä rintasyöpäähän ei voida parantaa, vain siis hoitaa. Olen netistä löytänyt ainakin yhden rintasyövän ennusteeseen tarkoitetun tilastollisen laskurin. Mutta se on vain tilastollinen ja en halua sitä edes tulkita enempää. Mutta perusperiaattena, rintasyövissä gradus 1 on pienen uusiutumisen riski ja gradus 3 suuren uusiutumisen riski. Minun syöpäni on siltäväliltä eli gradus 2.

Minun syöpäni löytyi perinteisessä seulonnassa. Olin kyllä aiemmin tuntenut väsymystä, mutta laitoin sen opintojen ja työn piikkiin.

Lääkäreissä on eroja; osa osaa kohdata potilaan paremmin kuin toiset. Ja tuosta ennusteesta. Olen vahvasti sitä mieltä näin maallikkona, että ennusteet on ennusteita ja eri yksilöiden kohdalla ennusteet tulevat toteutumaan eri tavalla. Se pitää meidän molempien muistaa. Eikö niin?

Ja kyllä, viestitellään vaan täällä tilanteen ja aiheen mukaan. Kiva, kun olet siellä olemassa Kia :)