Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Tervehdys Kia ja kiva kuulla sinusta :)
Huomenna annettavan toisen syto-kuurin vaikutukset kropassa jännittävät; ovatko rankemmat vai kevyemmät ensimmäiseen verrattuna. Viimeksi sydän hakkasi kiivaammin ja muljahteli noin toisena päivänä sytoista; tosin sain itseni ensimmäisen kerran rauhoiteltua ilman obamoxia, sitten otin sitä kahtena päivänä puolikkaan. Se rauhoitti tilanteen. Osin mukaan tuli vielä paniikkikohtauksen tyyppinen reaktio, joka lisäsi sydämen rytmiä.

Itsellä ollut jotenkin nyt matalalentoisempaa nämä päivät. Jotenkin mietityttää kaikki; tähän sairauteen toki kuulunee ylä- ja alamäkiä. Lapseni ja miesystäväni pitävät kylläkin minusta hyvän huolen, mutta itsehän tämän sairauden kanssa pitää vain mennä eteenpäin ja tulla sen kanssa mahdollisimman sinuiksi. Omat vanhempani (88 v ja 90 v) ovat menneet nyt tämän vuoden aikana huonompaan kuntoon. Sekin painaa mieltä tämän kaiken rinnalla. Mutta, ei voi muuta ajatella, kuin että päivä kerrallaan tässä vain lykitään eteenpäin.

Täällä päin myös satoi muutaman kerran tosi rankasti ja ukkonen nousi myös. Onneksi kuumuus on helpottanut, jospa ei nousisi enää yhtä huimiin lukemiin enää.

Lämpöisiä terveisiä myös minulta kaikille :)